Invarteräs
Wikipedia
Invar on nimitys joukolle metalliseoksia, joille on ominaista erittäin pieni ja toisinaan jopa negatiivinen lämpölaajenemiskerroin määrätyssä lämpötila-alueessa. Nimitys Invar on peräisin sanasta invarianssi (muuttumaton).
[muokkaa] Käyttö
Invar-seoksia käytetään erilaisiin suurta mittatarkkuutta vaativiin instrumentteihin, mittalaitteisiin ja kronometreihin, joille on tärkeää mittojen muuttumattomuus lämpötilan vaihdellessa.
[muokkaa] Historia
Invar-ominaisuuden keksi 1896 rautanikkeliseoksessa Fe65Ni35 sveitsiläinen fyysikko Charles Édouard Guillaume, joka sai 1920 keksinnöstään fysiikan Nobel-palkinnon. Hän työskenteli mittoja ja painoja hallinnoivassa virastossa, jossa hän etsi mittanormaaleissa käytetylle platinairidiumseoksia halvempaa vaihtoehtoa.
[muokkaa] Metalliseokset
Fe65Ni35-Invar sisältää 65% rautaa ja 35% nikkeliä. Mekaanisia ominaisuuksia säädellään seostamalla 1% Mn, Si ja C. Seostamalla 5% kobolttia saadaan lämpölaajenemiskerrointa pienennettyä edelleen.
Nykyisin tunnetaan useita muitakin seoksia, joilla on Invar-ominaisuus:
- pintakeskiset
- FeNi, FePt, FePd, FeMn, CoMn, FeNiPt, FeNiMn, CoMnFe...
- tilakeskiset
- CrFe, CrMn
- heksagoninen
- CoCr
- amorfisia
- FeB, FeP...
- Laves-faasit ja metalliyhdisteet
- TiFe2, ZrFe2, RECo2 (RE=harvinaiset maametallit paitsi Eu), FeC, Dy2(FeCo)17...