Ignaz Pleyel
Wikipedia
Ignaz Pleyel (s. 18. kesäkuuta 1757, Ruppersthal - k. 14. marraskuuta 1831, Pariisi) oli itävaltalainen klassismin aikakauden säveltäjä. Playel oli omana aikanaan hyvin suosittu ja lyhyen aikaa Joseph Haydnin huippukauden ja Ludwig van Beethovenin uran alun välissä hän oli ehkä koko Euroopan kuuluisin säveltäjä, mutta nykyisin hän on jäänyt edellä mainittujen säveltäjien varjoon. Playel sävelsi uransa aikana 41 sinfoniaa, 70 jousikvartettoa ja lukuisia viulukvintettoja ja oopperoita.
Pleyel pääsi vuonna 1772 Haydnin oppilaaksi Eisenstadtiin, ja Haydn piti Pleyeliä erinomaisena oppilaana. He pysyivät läheisinä ystävinä vanhemman mestarin kuolemaan asti. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli kreivi Erdődyn hovin. Vuonna 1783 Pleyel muutti Strasbourgiin, Ranskaan, jossa hän otti käyttöön myös nimensä ranskalaisen muodon Ignace ja työskenteli apulais-Kapellmeisterina kaupungin katedraalissa František Xaver Richterin alaisena. Ranskan vallankumouksen lopetettua kirkkomusiikin esitykset Pleyel etsi uutta työpaikkaa ja matkusti Lontooseen, jossa hän johti Wilhelm Cramerin järjestämiä Professional-konsertteja samaan aikaan kun hänen entinen opettajansa Haydn piti Lontoossa omaa Johann Peter Salomonin organisoimaa konserttisarjaansa. Pleyel rikastui Lontoossa huomattavasti ja palattuaan Strasbourgiin hän osti suuren talon. Elämänsä loppuajan Pleyel eli Pariisissa ja toimi muun muassa musiikkikustantajana ja pianonvalmistajana.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pleyel pianos
- "Salle Pleyel" Concert Hall
- A biography from Artaria Publishers
- A web site on Pleyel pianos by Stephen Birkett of the University of Waterloo; includes pictures of Pleyel and of historical Pleyel pianos
- Web site of the Ignaz Pleyel Museum (in German); includes biography
- [http://www.hammerfluegel.net/viewer.php?albid=58&stage=2 Pleyel in the grand piano - Photoarchive