Hannu Mikkola
Wikipedia
Hannu Olavi Mikkola (s. 24. toukokuuta 1942 Joensuu) oli aikansa rallien elävä legenda. Hän jäi lajin historiaan mm. voitettuaan Jyväskylän suurajot ennätykselliset seitsemän kertaa (1968, 1969, 1970, 1974, 1975, 1982 ja 1983), ajamalla urallaan yhden rallin MM-rallin maailmanmestaruuden, kolme hopeaa ja kaksi pronssia sekä voittamalla kaksi rallin Suomenmestaruutta (1968, 1974) sekä yhden SM-hopean (1966).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ennen uraa
Ennen ralliuransa alkua Mikkola oli kartanlukija. Nuori insinööriopiskelija sai istua kartturiaikoinaan lukemassa nuotteja mm. Kim Snellmannille suurajoissa sekä Pauli Toivoselle Helsinki-rallissa ennen kuin uran aloitusvuosi 1965 käynnistyi.
[muokkaa] SM-ura
Mikkolan nimi oli vahvasti kiinni 60-luvun puolessa välissä Volvoon. Volvolla Hannu ajoikin SM-hopeaa vuonna 1966, vaikka Volvo Amazonista; Hannun ajokista, tuli suurajoissa selvääjälkeä. Hannun ura Volvolla palkittiin jo seuraavana vuonna, kun Mikkola ajoi suurajoissa kolmanneksi ja samalla itsensä rallimaailman kuuluisuuteen.
Hannun ensimmäinen kosketus tehdasautoihin tapahtui suurajojen kolmannensijan tapahtumavuonna 1967, kun Mikkola osallistui Lancialla Monte Carlo-ralliin. Seuraavana vuonna Hannu ajoi uransa ensimmäisen rallin Suomen mestaruuden Volvolla Datsunilla ja Ford Escortilla, jolla Mikkola ajoi uransa ensimmäisen suurajot voiton. Mikkola jatkoi putkeaan vuosina 1969 ja -70, mutta vuonna 1971 se olisi voinut tapahtua, ellei Hannu olisi ajanut koko uransa pahinta ulosajoa. Mikkola teki urallaan todella huimia suorituksia ajamalla maailman pisimmän rallin Lontoo-Meksiko-maratonrallin voittoon (koko ralli oli yhteensä yli 25.000 kilometriä pitkä!) sekä vuonna 1972 ensimmäisenä ei-afrikkalaisena kuljettajana Safari-rallin voittoon.
[muokkaa] MM-ura 1970-luvulla
Kun Rallin MM-sarja käynnityi, osallistui Mikkola heti siihen. Hän ajoi uransa ensimmäisen voiton MM-sarjassa 1974 Jyväskylän suurajoissa, ja heti toisen 1975 Marokossa, jossa Hannulle luki nuotteja nykyinen Ferrarin F1-tiimin tallipäällikkö ranskalainen Jean Todt. Samana vuonna Mikkola ajoi suurajojen voittoon 1600-kuutioisella Toyotalla; autolla, jolla kukaan ei ollut aikaisemmin pystynyt voittamaan ollenkaan.
Vuonna 1979 kilpailtiin ensimmäistä kertaa kuljettajien maailmanmestaruudesta. Mikkola oli kauden avauskisan Monte Carlon nopein mies, mutta armoton epäonni vainosi häntä, kun ranskalaispoliisi ilmoitti Mikkolan suorittaneen ohituksen keltaisen viivan vaikutusalueella. Tämän johdosta Hannu sai viiden minuutin aika-sakko pudottivat Mikkolan voittopaikalta viidenneksi, ja voittoon ajoi ranskalainen Bernard Darniche. Kyseisenä vuonna mestaruuden vienyt Ruotsin Björn Waldegård nousi kisan kolmanneksi, joka johti siihen että Mikkola hävisi historian ensimmäisen kuljettajien rallin maailmanmestaruuden yhdellä pisteellä Waldegårdille...
Hannun, joka ajoi Fordilla tuolloin, pitkä ura tiimissä oli päätepisteessä, mutta pian huomattiin, että Mikkola oli solminut kahden vuoden sopimuksen saksalaisen Audin kanssa. Hannun Audi-kausi käynnistyi 1981. Pian Audi-kuski, jolle aluksi hymähdettiin, ajoi jo kauden toisessa kisassa Ruotsissa Mikkola teki historiaa Audillaan, ajamalla historian ensimmäisenä ei-ruotsalaisena kisan voittoon. Tuosta lähtien vain suomalaiset ja ruotsalaiset ovat pystyneet voittoon Ruotsissa. Vain Ranskan Sebastien Loeb ja Norjan Petter Solberg, ovat vuosina 2004-05 pystyneet murtamaan tuota taikaa. Hannu ja Audi hallitsivat yhteisiä vuosiaan, mutta mestaruus tuntui vain kiertävän heitä. Hannu yritti mestrauutta tosissaan 1982, mutta silti hän jäi ilman kirkkainta mitalia.
[muokkaa] Mestaruus ja sen jälkeinen aika
Kun vuosi 1983 koitti, vannoi Mikkola, että jos hän ei voita tuona vuonna mestaruutta, niin ei hän sitä enää sen jälkeen yritä tosissaankaan hakea. Kausi Hannulta tutuntapaan liikkeelle: alku meni hyvin, mutta kauden puolessa välissä autot alkoivat hajoilla. Esim. Kreikassa Hannun johto oli jo monta minuuttia, mutta huollon unohdettua takaluukun auki, repeytyi öljynjäähdyttäjä, ja hänen kisa päättyi. Heti perään Uudessa-Seelannissa Mikkolan Audin moottori hajosi jo ekalla pätkällä ja mestaruus tuntui karkaavan käsittämättömiin. Tilanne näytti toivottomalta, mutta käänne tuli Jyväskylässä. Mikkolalla oli kisassa, vaikka mitä huolia, mutta silti hän pystyi taistelemaan itsensä kärkeen viimeisellä EK:lla ja voittoon. Voitto Jyväskylässä oli Hannun viimeinen koko kisasta, mutta se oli samalla käänne kohti unelmaa; rallin maailman mestrauutta, jonka Hannu ratkaisi jo hyvissä ajoin itselleen ennen kauden päättävää RAC-Rallia.
Hannun voitettua mestaruus hän ajoi enää valikoituja MM-ralleja, sekä Britannian avointa mestaruussarjaa. MM-hopean vuonna 1984 lisäksi Hannun viimeinen voitto tapahtui Safari-rallista vuonna 1987. Tämän lisäksi Mikkola auttoi Mazda-talliin vuodeksi 1991 muuan Tommi Mäkisen. Mikkolan aktiiviura päättyi vuonna 1993 Jyväskylän Suurajoissa, kun hän oli jo 51-vuotias, mutta silti hän jäi elämään suomalaiseen ja kansainväliseen rallautoiluun vielä tähän päivään saakka elävänä legendana.
[muokkaa] Mikkolan saavutukset uralta
- Maailman pisimmän rallin Lontoo-Mexico-maratonrallin voittaja (1970)
- Ensimmäinen ei-afrikkalainen Safari-rallin voittaja (1972)
- Ensimmäinen ei-ruotsalainen Ruotsin-rallin voittaja (1981)
- Ralliautoilun maailmanmestari (1983)
- Seitsenkertainen Jyväskylän Suurajot-yleiskilpailun voittaja
[muokkaa] Mikkolan uran MM-mitalit
- Yksi MM-kulta (1983)
- Kolme MM-hopeata (1979, 1980, 1984)
- Kaksi MM-pronssia (1981, 1982)
[muokkaa] Mikkolan MM-rallivoitot
Mikkola voitti urallaan seuraavat 18 MM-rallia:
- 1974: Jyväskylän suurajot
- 1975: Marokon ralli, Jyväskylän suurajot
- 1978: RAC-ralli
- 1979: Portugalin ralli, Uuden-Seelannin ralli, RAC-ralli, Norsunluurannikon ralli,
- 1981: Ruotsin ralli, RAC-ralli
- 1982: RAC-ralli, Jyväskylän Suurajot
- 1983: Ruotsin ralli, Portugalin ralli, Argentiinan ralli, Jyväskylän suurajot
- 1984: Portugalin ralli
- 1987: Safari-ralli
