Gagra
Wikipedia
Gagra on kaupunki Abhasiassa Mustanmeren rannalla Kaukasuksen juurella. Kaupungin lempeä ilmasto teki siitä suositun lomakeskuksen Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton aikaan.
1990-luvun Abhasian sodan jälkeen Gagra on rappeutunut ja sen asukasluku on huvennut. Vuonna 1989 kaupungissa asui 26 636 henkeä, mutta etnisten georgialaisten karkotuksen jälkeen luku on pienentynyt. Kaupungissa käy yhä venäläisiä turisteja 22 km:n päässä sijaitsevasta Sotšin kaupungista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Kaupunki perustettiin Triglite -nimiseksi kreikkalaissiirtokunnaksi, jossa asui kreikkalaisia ja abhaaseja. Tultuaan Pontoksen valtakunnan halllintaan 1. vuosisadalla eaa sen valloitti Rooma, ja kaupunki nimettiin Nitikaksi. Nitikan maantieteellisen sijainnin vuoksi se kärsi mm. goottien hyökkäyksistä, ja roomalaiset linnoittivat kaupungin. Rooman hajottua alue kuului Bysanttiin. 800-luvulla Gagra liitettiin muun Abhasian kanssa georgialaiseen Imeretin kuningaskuntaan, ja siitä tuli tärkeä kauppapaikka, jossa Genovalaiset ja Venetsialaiset kauppiaat ostivat puuta, hunajaa, vahaa ja orjia. Nimi "Gagra" esiintyi kartalla ensimmäistä kertaa vuonna 1308.
[muokkaa] Gagra Venäjän osana
1500-luvulla Abhasian valloitti Osmanien valtakunta. Länsimaiset kauppiaat karkotettiin ja kaupunki taantui. 1700-luvulle mennessä aukkaat olivat muuttaneet vuorille ja Gagra oli enää vain pieni kylä. Alueen liityttyä Venäjän keisarikuntaan kaupunkia ympäröivät suot kuivattiin ja Gagra uudelleenrakennettiin uuden sotilassairaalan ympärille. Asukasluku pysyi kuitenkin pienenä: vuonna 1866 suoritetussa väestönlaskennassa Gagrassa asui 336 miestä ja 280 naista. Kaupunki kärsi pahasti Venäjän ja Turkin välisessä sodassa 1877-1878.
Sodan jälkeen kaupungin "löysi" Venäjän tsaariperheeseen kuulunut Oldenburgin prinssi Pietari, joka tajusi alueen subtrooppisen ilmaston potentiaalin ja rakensi Gagraan korkealaatuisen lomakeskuksen. Lainattuaan suuren määrän rahaa hallitukselta hän rakennutti itselleen palatsin ja muita eri puolilta Eurooppaa kopioituja erikoisentyylisiä rakennuksia sekä puiston, johon tuotiin trooppisia puita ja jopa apinoita eksoottisen tunnelman luomiseksi. Keskus ei ollut aluksi suuri menestys, vaikka se myöhemmin alkoi houkutella mm. Mustanmeren risteilijöitä.
[muokkaa] Gagra Neuvostoliitossa
Venäjän vuoden 1905 vallankumouksessa Gagraan perustettiin paikallinen vallankumoushallitus, joka kuitenkin pian kukistettiin. Ensimmäinen maailmansota merkitsi kaupungille katastrofia, sillä se lopetti turismin alueella. Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Gagrasta tuli lopulta Neuvostoliiton osa. Lenin perusti vuonna 1919 kaupunkiin "työläisten lomakeskuksen", josta tuli neuvostoliittolaisten keskuudessa suosittu lomakeskus. Toisen maailmansodan aikana kaupungista tuli haavoittuneiden sotilaiden kuntoutuskeskus ja sodan jälkeen valtio rakensi Gagraan terveyskylpylöitä. Kasvavasta turistikeskuksesta tuli osa "Neuvostoliiton rivieraa".
[muokkaa] Gagra Abhasiassa
1980-luvun lopussa jännitys lisääntyi Abhasian georgialaisten ja abhaasien välillä. Sota puhkesi lopulta vuonna 1992, ja Georgian hallituksen jouduttua tappiolle Abhasiasta karkotettiin satoja tuhansia georgialaisia. Gagra ja Abhasian pääkaupunki Suhumi kärsivät pahiten. Sodan jälkeen Gagra on muun Abhasian tavoin taantunut, eikä konfliktia ole onnistuttu vielä ratkaisemaan.
[muokkaa] Nähtävyyksiä
Gagran tärkeimpiä maamerkkejä ovat:
- Abaatan linnoituksen rauniot (300-400-luvut)
- Abhasian vanhimmaksi kutsuttu 500-luvun kirkko
- Marlinskyn puolustustorni (1841)
- Oldenburgin prinssin 1800-luvun palatsi.
[muokkaa] Aiheesta muualla
 |
Abhasian hallinnolliset alueet |
| Kaupungit: Gagra | Suhumi | Tkvartšeli | |
| Maakunnat: Gali | Gudauta | Gulripši | Otšamtšire | Suhumin maakunta |
