Funk

Wikipedia

Funk on 1960-luvun lopussa syntynyt ja 1970-luvulla kultakautensa kokenut afroamerikkalaisen musiikin tyyli. Soul-musiikista kehittyneelle funkille luonteenomaista on erityinen vahvasti synkopoitu rytmi. Kappalerakenteet ovat usein monotonisia. Kappale voi koostua vain yhdestä riffistä, joskin paljon monimutkaisemmatkin rakenteet ovat yleisiä.

Funkin selvästi merkittävimpänä kehittäjänä on pidetty James Brownia, joka alkoi viedä soul-musiikkia 1960-luvun puolivälissä yhä monotonistisempaan ja entistä enemmän rytmiä painottavampaan suuntaan. Funkin seuraava suuri nimi oli Sly Stone yhtyeellään Sly and the Family Stone. Muita jo 1960-luvulla funkia levyttäneitä pioneereja olivat Charles Wright, Meters sekä Isley Brothers. James Brownin ja Sly Stonen ohella merkittävimmäksi hahmoksi funkissa kohosi 1970-luvulla George Clinton, jonka yhtyeiden nimet olivat Parliament ja Funkadelic. 1970-luku oli funkin vuosikymmen, joskin soul pysyi suositumpana musiikin muotona kuin intensiivisiä rytmejä painottanut "hikinen" funk.

Funk-musiikin myötä basistit saivat entistä enemmän tilaa. Sly and the Family Stonen basistia, Larry Grahamia, pidetään usein funk-musiikille tyypillisen "slap bass" -tekniikan ensimmäisenä kehittäjänä. Siinä soittaja lyö nopealla ranneliikkeellä peukalollaan basson alimpia kieliä, mikä saa aikaan perkussiivisemman äänen. Myös funk-kitaristit käyttävät perkussiivista soittotyyliä usein lisäten riffeihin "kuolleita nuotteja" (eli otelaudan käsi painaa kieliä niin kevyesti, että niistä kuuluu vain rämpsytystä eikä varsinaisia nuotteja). Laulajat jatkavat soul-musiikille tyypillistä "sielukasta" vokaalityöskentelyä. Toisinaan taitavat puhallinsoittajat saavat mahdollisuuden näyttää osaamistaan soolojen muodossa.

Jimi Hendrix kehitti "funk rockin", jossa funkille tyypilliset rytmit ja riffit sovelletaan rock-kokoonpanolle. Tätä suuntausta jatkoi 1970-luvulla Funkadelic. Samoin jazzia ja funkia yhdistelevä "jazz-funk" syntyi jo 1960-luvun lopulta alkaen. Sitä pidetään fuusiojazzin alalajina. Funk-vaikutteiset rytmit ovat hyvin tärkeitä monille fuusiojazz-artisteille edelleen.

Lähinnä funkin pohjalta kehittyi 1970-luvun lopussa hip hop -musiikki. Hip hop -artistit ovat aina ottaneet kappaleisiinsa sampleja 1970-luvun funk-levyiltä. Samoin 1970-luvun disko-musiikki oli varsinkin rytmikkäimmässä muodossaan varsin suora funkin perillinen. 1980-luvulla viime vuosikymmenien suosituimpiin yhtyeisiin kuuluva Red Hot Chili Peppers levytti Hendrixin ja Funkadelicin innoittamana paljon materiaalia, jonka voidaan laskea kuuluvan funk rockiin. 1990-luvulla suosittu oli myös funkista vaikutteita saanut yhtye nimeltä Jamiroquai.

[muokkaa] Merkittäviä funk-levyjä

James Brown ei tehnyt erityisen merkittävinä pidettyjä studioalbumeja, vaan hänen uransa perustui singleihin, mistä syystä häneltä mainitut levyt ovat kokoelmia. Monien mielestä myös monet Funkadelicin parhaista hetkistä ovat levällään epätasaisilla, paljon turhaa jamittelua sisältävillä albumeilla.

Monet funk-levyt sisältävät varsinaisen funkin lisäksi myös R&B-balladeja. "Funk"-sanaa käytetään usein väärässä yhteydessä viittaamaan kaikkeen 1970-luvun mustaan pop-musiikkiin. Todellisuudessa esimerkiksi Marvin Gaye ja Stevie Wonder eivät levyttäneet varsinaista funkia juuri lainkaan. Samoin Tower of Powerin ja Earth, Wind & Firen useimmat levyt sisältävät vain soulia ja R&B-balladeja. Myöskään rockyhtyeellä Grand Funk Railroad ei ole mitään tekemistä funkin kanssa.

• Average White Band
  • AWB (1974)
• James Brown
  • JB40, 40th Anniversary Collection (kattaa koko James Brownin uraa kronologisesti kahden CD:n voimalla)
  • Startime (kuten edellä, neljän CD:n boksi)
• Bootsy's Rubber Band
  • Stretchin' out in a Rubber Band (1976, A-puoli funkia, B-puolella R&B-balladeja)
  • Ahh... The Name is Bootsy! (1977, A-puoli funkia, B-puolella R&B-balladeja)
• Cameo
  • Cardiac Arrest (1977)
• Stanley Clarke
  • School Days (1976, peukutusbasson klassikkolevy, enimmäkseen rock-henkistä fuusiota)
• Funkadelic
  • Free Your Mind and Your Ass Will Follow (1971)
  • Maggot Brain (1971)
  • Standing on the Verge of Getting It on (1974)
  • Let's Take it to the Stage (1975)
  • One Nation Under a Groove (1978)
  • Electric Spanking of War Babies (1981)
• Herbie Hancock
  • Headhunters (1973, jazz-funkin suurin klassikko)
  • Thrust (1974, jazz-funkia)
• Headhunters
  • Survival of the Fittest (1975, jazz-funkia)
• Jimi Hendrix
  • Band of Gypsys (1970)
  • First Rays of the New Rising Sun (1970, varsinkin kappaleet "Freedom", "Izabella" ja "Straight Ahead")
• Kool and the Gang
  • Wild and Peaceful (1973)
  • The Spirit of the Boogie (1975)
• The Meters
  • Look-a Py Py (1969)
  • Rejuvenation (1974)
• Ohio Players
  • Orgasm: The Best of Westbound Years (1972-1974)
  • Funk on Fire - The Mercury Anthology (1974-1978)
• Parliament
  • Mothership Connection (1975)
  • Clones of Dr. Funkenstein (1976)
  • Funkentelechy vs. Placebo Syndrome (1977)
  • Motor-Booty Affair (1978)
• Sly and the Family Stone
  • Life (1968, ei vielä funkia, vaan rock-vaikutteista soulia)
  • Stand! (1969, vielä enimmäkseen rock-vaikutteista soulia)
  • There's a Riot Going on (1971)
  • Fresh (1973)
• Tower of Power
  • Urban Renewal (1975, yhtyeen suosituista levyistä nimenomaan tämä sisältää paljon funk-materiaalia)
• Zapp
  • Zapp (1980)