Elias Katz

Wikipedia

Elias Katz (s. 22. kesäkuuta 1901, Turku - k. 25. joulukuuta 1947, Palestiina) oli suomen juutalainen, myöhemmin Palestiinaan muuttanut keskimatkojen juoksija ja olympiavoittaja.

Katz aloitti urheilu-uransa pelaamalla Turun Makkabé-seurassa jalkapalloa. Hän muutti Helsinkiin 1922 ja liittyi juoksijana helsinkiläiseen Stjärnan-seuraan. Tampereen Pyynikillä kesäkuussa 1922 3 000 metrin estejuoksun ensimmäisessä SM-kilpailussa 21-vuotias Katz oli neljäs Paavo Nurmen, Nestori Järvelän ja Väinö Sipilän jälkeen.

Pariisin olympialaisissa 1924 Elias Katz voitti kultaa 3 000 metrin joukkuejuoksussa yhdessä Paavo Nurmen ja Ville Ritolan kanssa. Nurmi voitti juoksun, Ritola sijoittui toiseksi ja Katz viidenneksi, joten Suomi voitti joukkuekilpailun ylivoimaisesti. Ritola voitti kisoissa myös 3000 metrin estejuoksun olympiaennätyksellä Katzin voittaessa hopeaa. Katz oli parantanut ennätystä alkuerissä (9.43,8). Hopea tuli vaikka Katz ehti viimeisellä kierroksella kaatuakin.

Katz oli mukana kahdesti maailmanennätystä parantaneessa 4 x 1 500 metrin viestijoukkueessa: heinäkuussa 1926 juostiin aika 16.26,2 ja myöhemmin samana vuonna 16.11,4. Jalkavaivat estivät Katzin osallistumisen vuoden 1928 olympialaisiin.

1920- ja 1930-lukujen vaihteessa Katz asui Saksassa, josta muutti Palestiinaan 1933. Hänet valittiin Israelin yleisurheilun olympiajoukkueen valmentajaksi tavoitteena vuoden 1948 Lontoon kisat. Israel ei kuitenkaan päässyt kisoihin eikä myöskään Katz, joka murhattiin joulukuussa 1947 Gazan brittiläisessä varuskunnassa.

[muokkaa] Saavutuksia

olympiakultaa Pariisi 1924 3 000 metrin joukkuejuoksu
olympiahopeaa Pariisi 1924 3 000 metrin estejuoksu
Suomen mestari 5 000 metrin juoksu 1924
Suomen mestari 3 000 metrin estejuoksu 1923, 1924 ja 1926 (tulos oma ennätys 9.34,5)
Suomen mestari 4 x 1 500 metrin viestijuoksussa 1926