Chris Byrd
Wikipedia
| Chris Byrd | |
| Tiedot | |
|---|---|
| Oikea nimi | Chris Cornelius Byrd |
| Lempinimi | Rapid Fire |
| Painoluokka | raskassarja |
| Maa | Yhdysvallat |
| Syntymäaika | 15. elokuuta 1970 |
| Syntymäpaikka | Flint, Micigan, Yhdysvallat |
| Kätisyys | vasenkätinen |
| Ammattilaistilastot | |
| Ottelut | 43 |
| Voitot | 39 |
| Tyrmäysvoitot | 20 |
| Tappiot | 3 |
| Ratkaisemattomat | 1 |
Chris Byrd (s. 15. elokuuta 1970) on yhdysvaltalainen raskaan sarjan ammattilaisnyrkkeilijä ja entinen WBO- ja IBF-liittojen maailmanmestari.
Byrd syntyi Michiganissa Flintin kaupungissa viisilapsisen perheen nuorimmaisena. Nyrkkeilyharrastuksen hän aloitti 5-vuotiaana isänsä nyrkkeilykoulussa, missä hän yhä harjoittelee isänsä Joe Byrd vanhemman valmennuksessa. Ensimmäiset ottelunsa Byrd otteli 10-vuotiaana, ja saavutti amatöörinä kaikkiaan 275 ottelua. Yhdysvaltain mestaruuden hän voitti vuosina 1989, 1991 ja 1992. Vuonna 1991 hän kuului Yhdysvaltain maajoukkueeseen, joka saavutti historian ensimmäisen ja vielä tänäkin päivänä ainoan tasatuloksen Kuuban maajoukkuetta vastaan. Byrdin amatööriura huipentui keskisarjan olympiahopeaan 1992 Barcelonan kisoissa, missä hän hävisi loppuottelussa kuubalaiselle Ariel Hernándezille.
Ensimmäisen ammattilaisottelunsa Byrd otteli 28. tammikuuta 1993. Ensimmäisistä 13 ottelustaan hän voitti 10 tyrmäyksellä. 28. maaliskuuta 1995 hän voitti Yhdysvaltain raskaan sarjan mestaruuden voitolla Mike Rousesta. Kaikkiaan hän voitti 26 ensimmäistä ammattilaisotteluaan, joissa hänen tyrmäämäkseen joutuivat muun muassa Uria Grant, Bert Cooper], Frankie Swindell, Jimmy Thunder ja Ross Puritty. Ammattilaisuransa ensimmäisen tappion Byrd kärsi 20. maaliskuuta vuonna 1999 Ike Ibeauchille kylkiluuvaivaisena.
Vuonna 2000 Byrd pääsi seitsemän päivän varoitusajalla ottelemaan Donovan Ruddockin tilalla mestaruudenhaltija Vitali Klytškoa vastaan WBO-liiton maailmanmestaruudesta. 1. huhtikuuta Saksan pääkaupungissa Berliinissä käydyssä ottelussa Byrd takoi raivokkaasti iskuja päin ukrainalaista, ja yhdeksännessä erässä Klytško joutui luovuttamaan valitettuaan kipua olkapäässä. 14. lokakuuta samana vuonna Byrd puolusti Kölnissä mestaruuttaan Vitalin velipoikaa Vladimiria vastaan. Byrdin silmäkulma aukesi ja hän kävi kanveesissa 9. ja 11. erässä, mutta ottelu kesti täydet 12 erää. Lopulta ukrainalainen julistettiin voittajaksi kaikin tuomariäänin. Seuraavana vuonna Byrd voitti Maurice Harrisin ottelussa Yhdysvaltain raskaansarjan mestaruudesta ja puolusti titteliään David Tuaa vastaan, minkä seurauksena 14. joulukuuta vuonna 2002 hän pääsi ottelemaan Lennox Lewisin jäljiltä avoimeksi jääneestä IBF-liiton maailmanmestaruudesta Evander Holyfieldiä vastaan. Atlantic Cityssä käyty ottelu päättyi Byrdin voittoon kaikin tuomariäänin. Byrd puolusti mestaruuttaan Fres Oquendoa, Andrew Golotaa (ratkaisemattomaan päättyneessä ottelussa) , Jameel McClineä ja DaVarryl Williamsonia vastaan, kunnes 22. huhtikuuta 2006 Mannheimin SAP Arenalla menetti mestaruuden jouduttuaan Volodymyr Klytškon tyrmäämäksi seitsemännessä erässä.
