Charlotte Corday
Wikipedia
Charlotte Corday (koko nimeltään Marie Anne Charlotte Corday d'Armont, 17. heinäkuuta 1768 – 17. heinäkuuta 1793) on yksi kuuluisimmista poliittisen murhan tekijöistä. Hän tappoi jakobiineihin kuuluneen Jean-Paul Marat'n vuonna 1793.
Hän syntyi Saint-Saturnin-des-Ligneries'ssä Normandiassa, "vähävaraiseen" aristokraattiperheeseen. Hän kävi koulunsa Caenissä sijaitsevassa "Abbaye aux Dames"-luostarikoulussa, jossa hän eli vuoteen 1791 asti, jolloin luostari suljettiin. Tämä tausta voi osaltaan selittää hänen vihaansa Ranskan vallankumouksellisia kohtaan.
Girondisteja kannattanut Corday oli jo vuonna 1789 ryhtynyt harkitsemaan Marat'n murhaamista. Ludvig XVI:n mestaus ja girondisti Jacques Pierre Brissotin Marat'ta kohtaan osoittamat syytökset saivat hänet toimimaan.
Hän matkusti Pariisiin 9. heinäkuuta 1793. Saavuttuaan perille hän osti leipäveitsen ja kirjoitti ranskalaisille puheen, jossa selitti tulevaa tekoaan. Sitten hän pyrki Marat'n puheille luvaten paljastaa girondistien suunnitteleman kapinan. Aluksi Corday torjuttiin, mutta hänen onnistui kuitenkin toisella yrittämällään, 13. heinäkuuta, päästä Marat'n luo.
Ihosairauttaan hoitaakseen Marat istui kylpyammeessa, kun Corday tuli hänen puheilleen. Tämä ryhtyi luettelemaan salaliittolaisten nimiä, ja Marat alkoi kirjoittaa niitä muistiin. Samalla hetkellä Corday veti veitsen esiin, ja iski sen Marat'n rintaan.
Oikeudenkäynnissä Corday todisti, että hän oli toteuttanut salamurhan yksin. Hän julisti, että oli tappanut yhden miehen pelastaakseen 100 000. Corday mestattiin giljotiinilla neljä päivää Marat'n murhan jälkeen.
Kohtalokasta oli, että juuri Marat'n murhasta Vuoripuolue sai kaipaamansa tekosyyn aloittaa vainot, joiden kohteeksi joutuivat ensin girondistit; miltei saman tien tilanne karkasi käsistä ja alkoi terrorin ajanjakso, MOOLOKIN JANO (Octave Aubry). Lopullisesti jakso päättyi, kun terrorin johto, kärjessä triumviraatti Robespierre, Saint-Just ja Georges Couthon, joutui giljotiiniin.
Marat'n rakastajatar (nykytermein avovaimo) Simone Evrard jäi puille paljaille; kun Marat´n surkeaa jäämistöä luetteloitiin, ainoa rahanarvoinen oli 25 soun eli neljännesfrangin assignaatti; kaikki muu oli täysin arvotonta.
Joitakin Marat´lle kuuluneita pikkuesineitä tosin pidettiin esillä Place du Carousellille rakennetussa pyramidissa, kunnes palvonta loppui ja muotokuvat hävitettiin.
Minkäänlaista eläkettä ei vallankumoushallinto suostunut Evrardille myöntämään, joten hän joutui ryhtymään entiseen ammattiinsa eli kellon osoittimien leikkaajaksi, ja ylpeili lopun ikäänsä "Marat'n lesken" arvonimestä kuin kunniamerkistä.
