Bysantin keisari

Wikipedia

Konstantinopolin Hagia Sofiassa sijaitseva mosaiikki. Kristus keisari Konstantinos IX Monomakhoksen ja keisarinna Zoen ympäröimänä.

Bysantin keisarit eli Itä-Rooman keisarit hallitsivat myöhäisantiikin ja keskiajan Bysantin valtakuntaa. Myös eräät Bysantin keisarinnat, kuten Irene, Zoe ja Theodora, hallitsivat valtakuntaa yksinään. Tarkkaa rajaa Itä-Rooman valtakunnan ja Bysantin valtakunnalle ei voida asettaa. Ensimmäiseksi Bysantin keisariksi voidaan laskea vaikkapa Konstantinus Suuri (ensimmäinen kristitty keisari), Valens (Adrianopolin taistelua pidetään joskus keskiajan alkuna), Arcadius (Theodosius I oli viimeinen koko valtakuntaa hallinnut keisari), Zenon (oli keisarina kun Länsi-Rooman Romulus Augustus syrjäytettiin) tai Herakleios (joka uudisti hallintoa merkittävästi).

[muokkaa] Arvonimet

Vuoteen 610 keisari käytti vanhoja roomalaisia arvonimiä imperator, augustus ja caesar (tai kaisar). Keisari Herakleios vaihtoi vanhat latinankieliset nimet kreikkalaiseen kuningasta merkitsevään nimeen basileus. Keisarinnaa kutsuttiin nimellä basilissa. Keisari käytti myös arvonimeä autokrator eli itsevaltias.

Caesaria käytettiin yleensä kruununperillisen arvonimenä, mutta se jäi kolmannelle sijalle kun Aleksios I Komnenos loi arvonimen sebastokrator.

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Bysantin keisareista
• Bysanttilaiset arvonimet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• De Imperatoribus Romanis: An Online Encyclopedia of Roman Rulers and their Families