Burjaatit
Wikipedia
Burjaatit ovat altailaisten kansojen mongolilaiseen ryhmään kuuluva kansa Pohjois-Aasiassa Baikaljärven ympäristössä. Burjaatit puhuvat altailaisten kielten mongolilaiseen ryhmään kuuluvaa burjaattia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Asuinalue
Burjaatteja on noin 450 000 ja yli puolet heistä asuu Venäjän federaatioon kuuluvassa Burjatian tasavallassa. Lisäksi heitä asuu myös Burjatian länsipuolella Ust-Ordan Burjatian autonomisessa piirikunnassa ja Irkutskin alueella ja Burjatian itäpuolella Agin-Burjatian autonomisessa piirikunnassa ja Tšitan alueella sekä Burjatian eteläpuolella Mongoliassa ja Kiinassa. Siirtolaisuuden myötä heitä on levinnyt myös muualle, lähinnä entisen Neuvostoliiton alueelle.
[muokkaa] Burjaatit Venäjällä
- Burjatia 272 910
- Irkutskin alue 80 565
- Tšitan alue 70 457
- Ust-Ordan Burjatia 53 649
- Agin-Burjatia 45 149
- Saha 7 266
- Moskova 2 304
- Pietari 1 152
- Krasnojarskin aluepiiri 1 051
- Novosibirskin alue 940
- Primorjen aluepiiri 880
- Habarovskin aluepiiri 793
- Tomskin alue 603
- Moskovan alue 482
- Amurin alue 474
- Magadanin alue 466
- Tuva 436
- Tjumenin alue 399
Yhteensä koko Venäjän federaatio: 445 175 [1]
[muokkaa] Heimot
Burjaatit jaetaan kahteen pääheimoon, lännessä asuviin Bargus-burjaatteihin ja idässä asuviin Hori-burjaatteihin, joiden nimet johdetaan ikivanhoista taruista. Nämä pääheimot jakaantuvat useisiin pienempiin heimoihin ja sukuihin. Burjaattikansaan on vuosisatojen kuluessa sulautunut mongoleja, turkkilaisia, tunguuseja ja saoyedeja.
[muokkaa] Uskonto
Uskonnoltaan suurin osa burjaateista on buddhalaisia, mutta myös šamanistisen ja ortodoksisen uskon kannattajia on.
[muokkaa] Elinkeinot
Burjaatit ovat alun perin olleet paimentolaiskansa ja vasta 1900-luvun alusta alkaen he ovat laajamittaisesti siirtyneet maanviljelijöiksi ja kiinteään asutukseen.
[muokkaa] Kansallistarusto
Burjaateilla on rikas kansallistarusto (lähinnä sankarilauluja), jota on kerätty runsaasti talteen. Burjaattien taruston mukaan koko kansa polveutuu suuresta sankarista nimeltä Bargus. Barguksen pojista Buridaista ja Horidaista polveutuvat burjaattien pääheimot: Bargu-burjaatit lännessä ja Hori-burjaatit idässä. Näihin on myöhemmin liittynyt etelästä Mongoliasta tullut kolmas ryhmä Selengan-burjaatit.
Jotkut burjaattiheimot pitävät itseään Aasian hunnien jälkeläisinä, toiset taas katsovat polveutuvansa Tšingis-kaanista.
[muokkaa] Historia
Burjaattien asuinalueen läntistä osaa kutsuttiin aikoinaan nimellä Bargudžin-Tukum ja tämän alueen itäosa on ollut Mongolien valtakunnan ydinalue. Sana burjaatti mainitaan ensikerran mongolilähteissä 1240.
Ensimmäinen maininta burjaattien ja venäläisten välisistä kohtaamisista ovat vuodelta 1612. Kasakoiden harjoittama sorto ja lähetyssaarnajien yritykset käännyttää burjaatit ortodokseiksi johtivat siihen, että 1635 koko burjaattikansa siirtyi Mongoliaan. Burjaatit kuitenkin palasivat takaisin kotimaahansa 1665, kun olot olivat parantuneet.
Suurin osa burjaateista ja heidän asuinalueestaan liiteettiin Venäjän keisarikuntaan vuosina 1689 ja 1728 tehtyjen sopimusten mukaan, jolloin Baikaljärveä ympäröivät alueet erotettiin Mongoliasta. Tämän jälkeen burjaateilla oli jonkin asteinen itsehallinto. Itsehallinto kuitenkin lakkautettiin asteittain 1902-1907.
Neuvostoliitossa burjaattien asuinalueen pääosasta muodostettiin Burjaatti-Mongolien autonominen alue 9. tammikuuta 1922 ja edelleen Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 30. toukokuuta 1923. Vuonna 1937 burjaattien asuinalueet jaettiin kolmeen osaan, kun Agin-Burjatia ja Ust-Ordan Burjatia erotettiin Burjaatti-Mongolien ASNT:sta.
[muokkaa] Kuuluisia burjaatteja
- Irina Pantaeva, malli ja näyttelijä
- Juri Jehanurov, Ukrainan pääministeri
