Bodominjärven murhat
Wikipedia
Bodominjärven murhat on Suomessa tehtyjen rikosten historiassa tunnetuimpia tapauksia. Helluntaina 5. kesäkuuta 1960 Espoon Högnäsin eräällä niemellä Bodominjärven etelärannalla telttaretkellä olleet 15-vuotiaat Maila Irmeli Björklund, Anja Tuulikki Mäki sekä 18-vuotias Seppo Antero Boisman surmattiin heidän nukkuessaan teltassaan murskaamalla heidän kallonsa lyömällä todennäköisesti isolla kivellä. Seurueeseen kuulunut neljäs nuori, silloin 18-vuotias Nils Wilhelm Gustafsson löytyi teltan päältä pahoinpideltynä, leukaluu murtuneena ja kasvot umpeenmuurautuneena. Surmateot jäivät tuolloin vuonna 1960 selvittämättä laajasta tutkinnasta huolimatta ja useita erilaisia teorioita surmaajasta esitettiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Oikeudenkäynti vuonna 2004
Maaliskuun lopulla 2004 - 44 vuotta myöhemmin - poliisi yllättäen pidätti ainoan hyökkäyksestä selvinneen nuoren ja nyt jo eläkeläiseksi varttuneen Nils Gustafssonin epäiltynä näistä kolmesta murhasta. Toinen huhtikuuta 2004 Espoon käräjäoikeus määräsi Gustafssonin vangittavaksi epäiltynä kolmesta murhasta. Seuraavana päivänä lehdistö näyttävästi ilmoitti vangitun nimen, telttaretkeltä ainoana henkiin jääneen Gustafssonin.
Lokakuussa 2004 Keskusrikospoliisi ilmoitti, että teltasta otettujen verinäytteiden analyysi tukee niitä tietoja, joita poliisilla on epäillyn Nils Gustafssonin osuudesta murhaan. Vangitsemisen aikoihin poliisi myös raportoi, että nykyisin tunnettu DNA-tekniikka, joka oli vielä tuolloin tapahtumien aikaan vuonna 1960 tuntematon oli tuonut esiin merkittäviä uusia seikkoja asiassa. Sittemmin seuranneessa oikeuskäsittelyssä ei kuitenkaan sen enempää veri- kuin DNA-näytteillä saatu mitään oleellista uutta näyttöä, ei sen enempää Gustafssonia tukevaa kuin häntä vastaan puhuvaakaan.
Gustafsson itse on ja oli johdonmukaisesti aina tapahtumista lähtien vuonna 1960 ilmoittanut, ettei hänellä ole mitään muistikuvia tapahtumista, sekä arvellut, että häneen tapahtumassa kohdistettu pahoinpitely oli aiheuttanut aivovaurion, josta oli puolestaan seurannut muistinmenetys. Kysymys siitä, oliko Gustafssonin kalloon todellakin kohdistunut niin voimakas isku/iskuja, että niistä olisi aiheutunut muistinmenetyksen aiheuttava aivovaurio oli keskeisesti esillä oikeudessa. Syyttäjät pyrkivät näet vähättelemään Gustafssonille aiheutuneita vammoja ja väittivät että Gustafsson oli liioitellut vammojaan ja vaikka näin ei suoraan sanottu, oli syytteiden taustalla käsitys, ettei Gustafsson ollut lainkaan menettänyt muistiaan vaan päinvastoin, muisti - ja muistaa edelleen - asiat varsin hyvin.
[muokkaa] Syyttäjäpuolen näkemyksiä
Syyttäjät katsoivat, että Seppo Boisman ja Nils Gustafsson olivat nautittuaan alkoholia riitautuneet. Lisäksi syyttäjät arvioivat, että Irmeli Björklund olisi torjunut syyttäjien epäilemän Gustafssonin Björklundiin kohdistaman seksuaalisen lähentely-yrityksen. Tämän johdosta Gustafsson olisi suuttunut suunnattomasti menettäen täysin itsehillintänsä. Tämä väite on yhteydessä siihen, että Irmeli Björklundin ruumista on lyöty lääkärintodistusten mukaan viisitoista kertaa - oletettavasti puukolla - kuoleman jälkeen.
[muokkaa] Tuomioistuin ja käsittely oikeudessa
Elokuun 4. päivänä 2005 alkaneessa oikeudenkäynnissä syyttäjät vaativat rangaistusta Gustafssonille kolmesta murhasta. Käräjäoikeuden puheenjohtajana toimi laamanni Heikki Mikkola. Oikeuden toinen lainoppinut jäsen oli käräjätuomari Juha Lehto. Lisäksi käräjäoikeudessa oli lautamiesjäsenet. Käräjäoikeus toimi siis jutun merkityksellisyyteen nähden luonnollisessa maksimikokoonpanossa.
Oikeudenkäynnissä oli peräti kaksi syyttäjää, joina toimivat Tom Ifström ja Heli Haapalehto. Asianomistajia edusti asianajaja Heikki Lampela. Gustafssonia puolestaan avusti hänen puolustuksessaan asianajajat Riitta Leppiniemi ja Heikki Uotila.
[muokkaa] Ja sillä sipuli!
Oikeudenkäynnin alkaessa Gustafsson piti yhden harvinaisista lehdistötilaisuuksistaan. Tässä tilaisuudessa toimittajat riepottelivat hänen logiikkansa ilmeistä ristiriitaa, kun hän toisaalta ilmoitti, ettei hän muista tapahtumista kerrassaan yhtään mitään, mutta toisaalta muistaa tapahtumista varmuudella sen, ettei hän ole surmannut kolmea retkitoveriaan. Gustafsson ei ryhtynyt selittelemään logiikkaansa toimittajille vaan tokaisi: "Olen syytön ja sillä sipuli!"
Tästä lauseesta - joka kuultiin pääuutisena television kaikkien kanavien uutislähetyksissä - tuli lentävä lause joksikin aikaa.
[muokkaa] Käsittely käräjäoikeudessa ja tuomio
Oikeudenkäynti oli mittava. Esitutkinta-aineisto oli laaja ja sisälsi kymmeniä rikoslaboratorion verenjälki- ja DNA-jälkilausuntoja. Oikeussaliin pystytettiin nuorten tapahtuman aikana käyttämä verentahrima teltta. Oikeus suoritti erittäin poikkeuksellisesti katselmuksen paikan päällä maastossa, jonka ajaksi poliisi eristi alueen. Kolmea eri professorintasoista lääkäriä kuultiin todistajina Gustafssonin saamien vammojen laadusta.
[muokkaa] Keskusrikospoliisin todistus
Suurimman huomion sai kuitenkin ehkä se, että Keskusrikospoliisin päätutkija tuli kuultavaksi oikeuteen todistajana ja kertoi - vastoin kaikkea esitutkintamateriaaliin virallisesti merkittyä - että Gustafsson itse asiassa oli yksityisesti hänelle kuulustelujen kuluessa tunnustanut murhat lausumalla: "Tehty mikä tehty, viisitoista vuotta tuli". Tämä lause on - samoin kuin Gustafssonin sillä sipuli -toteamus - muodostunut tästä oikeudenkäynnistä herenneiksi lentäviksi lauseiksi.
Lokakuun 7. päivänä 2005 julistamallaan tuomiolla Espoon käräjäoikeus hylkäsi syyttäjien esittämät syytteet. Käräjäoikeuden yksimielisestä päätöksestä ei valitettu, joten se tuli lainvoimaiseksi. Maaliskuun 28. päivänä 2004 alkaneesta Gustafssonin vangitsemisesta oli tuomiota julistettaessa kulunut 524 päivää. Käräjäoikeus oli 28.5.2004 hylännyt Keskusrikospoliisin vaatimuksen Gustafssonin pitämisestä vangittuna, ja tämän käräjäoikeuden päätöksen seurauksena Gustafssonin vapaudenmenetys kesti vain 59 päivää, eikä koko oikeudenkäynnin ajan. Keskusrikospoliisi oli katsonut, että Gustafsson tuli pitää vangittuna oikeudenkäynnin ajan (joka toteutui 524:ksi päiväksi) paonvaaran vuoksi sekä tutkinnallisista syistä. Gustafsson sai kuitenkin vapautensa jo 59 päivän kuluttua.
[muokkaa] Tutkinnanjohtajan todistuksesta
Tutkinnanjohtajan huomiota herättävästä todistamisesta käräjäoikeus ensin totesi tutkinnanjohtajan itse ilmoittaneen "että hän käsitti Gustafssonin lausuman surmatekojen tunnustukseksi". Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, "että se, että väitetty (Gustafssonin) lausuma ei ole johtanut mihinkään toimenpiteisiin, osoittaa, että vaikka Gustafsson olisikin tuon lausuman sanonut se ei ole ollut mikään todellinen kannanotto syyllisyyteen". Edelleen käräjäoikeus toteaa, että tutkinnanjohtajakin "on tuolloin asian näin käsittänyt", vaikka hän oli ilmoittanut, että hän käsitti lausuman surmatekojen tunnustukseksi. Käräjäoikeuden päätös tarkoittanee, että käräjäoikeus ei pidä tutkinnanjohtajan ilmoitusta siitä, että tämä tuolloin käsitti lausuman tunnustukseksi, totuudenmukaisena.
Gustafsson itse ei muista sanoneensa lausetta "tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli". Ja jos hän olisikin niin sanonut, se on Gustafssonin mukaan täytynyt olla "huulenheittoa".
[muokkaa] Korvaukset vapauden menetyksestä
Gustafssonin haettua korvausta vapaudenmenetyksen hänelle aiheuttamista kärsimyksistä suostuttiin valtion puolesta 19 200 euron määräiseen korvaukseen. Tämän jälkeen käydyissä neuvotteluissa valtion ja Gustafssonin välillä osapuolet pääsivät yksimielisyyteen 44 900 euron määräisestä korvauksesta[1] Gustafssonin saama korvaus perustuu lakiin syyttömästi vangitun oikeudesta saada korvauksia valtion varoista vapauden menetyksen johdosta (Laki 31.5.1974/422).[2]. Tämän lain perusteella maksettujen korvausten määrässä on ollut huomattavaa hajontaa. Korvausten määrä ei ole juuri ollut itsenäisenä kysymyksenä ratkaistavana ylemmissä oikeusasteissa, vaan pelkästään muiden oikeudellisten kysymysten liitännäisinä, esimerkiksi tapauksissa KKO 1991:128, 1993:63 ja 1993:152. Näissä tapauksissa on käsitelty pääasiassa sitä onko hakija ollut oikeutettu ylipäätään samaan korvausta ja vain sen vuoksi siihen liitännäisenä kysymystä korvauksen määrästä. Kysymys Gustafssonin saaman korvausmäärän kohtuullisuudesta on sen vuoksi vertailukohtien puuttuessa hankala.
[muokkaa] Bodominjärven juttu mediassa
Lähes Kyllikki Saaren murhan kaltaisen yleisökiinnostuksen saavuttanut juttu tuotti Ilta-Sanomille 3. huhtikuuta 2004 ja 8. lokakuuta 2005 välillä 24 lööppiä. Myös Iltalehden lööpitys oli runsasta. Äärimmäisiä otsikoita olivat muun muassa: "Vangittu: Olen syytön!" (5. huhtikuuta 2005) ja "Poliisi lavasti Bodomin surmat" tarkoittaen kuitenkin sitä, että poliisi rakensi surmateltan oikeudelle nähtäväksi verijälkien selittämistä varten (2. kesäkuuta 2004) sekä "Poliisi on varma: Bodomin murhat on ratkaistu" (2. lokakuuta 2004). Jyrkkiä lausuntoja antoi iltapäivälehdissä myös asiantuntijana esitelty entinen syyttäjä Ritva Santavuori, jonka mukaan käräjäoikeudella ei ollut kapasiteettia päätöksessään punnita sekä puolesta että vastaan, vaan että päätös on huonosti perusteltu. Santavuori arvosteli käräjäoikeuden ratkaisua erityisesti siltä osin kuin käräjäoikeus katsoi, että tutkinnanjohtaja ei ollut pitänyt lausumaa "tehty mitä tehty" todellisena kannanottona syyllisyyteen merkillisenä koska kai tutkinnanjohtaja itse tietää paremmin kuin käräjäoikeus miten hän ajatteli. Bodominjärven murha on saanut myös julkisuutta maailmalla metallibändi Children of Bodomin kautta. Bändin nimi juontuu Bodominjärven murhasta.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Aake Jermo (1975): Murha ei vanhene koskaan. Otava. ISBN 951-1-02135-4.
- Hannes Markkula (2005): Bodomin murhat. Gummerus. ISBN 951-20-6756-0.
- Hannes Markkula (1991): Suomalainen murha. Eurooppalainen Kustannustalo. ISBN 951-96267-0-0.
- Jorma Palo (2003): Bodomin arvoitus. WSOY. ISBN 951-02-7893-9.
- Jorma Palo (2006): Nils Gustafsson ja Bodomin varjo. WSOY. ISBN 951-0-32269-5.
- Matti Paloaro, Jorma Palo (2004): Luottamus tai kuolema! Hans Assmannin arvoitus. Tammi. ISBN 951-31-3205-6.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Yleisradion artikkeli: Bodominjärven kolmoissurma alkaa ratketa
- Bodom-surmat – mutkikas murhatapaus
- Bodominjärven kolmoissurmat
- Surmia käsittelevä sivusto
- MTV3 Internet: Bodom
- Ilta-Sanomat: Bodom-erikoissivut
- YLE uutiset: Bodominjärven kolmoissurma
