Baudouin I (Belgia)
Wikipedia
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||
Baodouin I (7. syyskuuta 1930, Stuyvenberg - 31. heinäkuuta 1993 Motril, Espanja) oli Belgian viides kuningas vuodesta 1951 vuoteen 1993.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Baudouin, joka esiintyy myös muodoissa Boudewijn, Balduin tai Baldwin, on ollut nimenä usealla Flanderin kreivillä ensimmäisen vuosituhannen loppupuolella. Baudouin oli vanhempiensa Belgian kruununperijän ja Brabantin herttuan, myöhemmin kuningas Leopold III:n ja tämän puolison, Ruotsin prinsessa Astridin toinen lapsi ja vanhin poika.
Baudouinin nuoruutta kauttaaltaan varjosti hänen äitinsä varhainen kuolema auto-onnettomuudessa Svetsissä 1935, kun poika oli vasta viiden vuoden ikäinen. Seuraava suuri kokemus ja trauma oli tietenkin toinen maailmansota, jonka hän koki Ranskassa ja Espanjassa, ja sen jälkeen Brysselissä ja Ciergnonissa Ardenneilla. Välittömästi Normandian maihinnousun jälkeen Belgian kuningasperhe vietiin natsien toimesta Saksaan ja sieltä myöhemmin Itävaltaan. Amerikkalaiset joukot vapauttivat kuningasperheen 7. kesäkuuta 1945. Vapautumisen tapahduttua puhkesi Belgiassa ns. "kuninkaallinen ongelma", jonka tähden kuningasperhe jatkoi maanpakoaan ja asettui asumaan Sveitsiin, jossa se viipyi heinäkuuhun 1950 saakka.
[muokkaa] Nousu kuninkaaksi
Belgiassa oli suoritettu osittainen perustuslaillinen reformi ja naiset olivat saaneet äänioikeuden 1940-luvun loppuun mennessä. Tämä nosti valtaan oikeisto- ja keskustakoalition, joka päätti järjestää kansanäänestyksen kuninkaan paluusta. Belgialaisten maaliskuussa 1950 suorittama kansanäänestys osoitti kansalaisten enemmistön kannattavan kuninkaan paluuta takaisin Belgiaan. Äänestys kuitenkin jakoi maan selkeästi kuninkaalle vihamieliseen eteläiseen, ranskankieliseen Valloniaan ja kuninkaalle myötämieliseen pohjoiseen flaaminkieliseen osaan.
Kuningasperhe palasikin kotimaahansa, mutta maa ajautui kaaokseen voimakkaiden ristiriitojen repimänä. Pääsääntöisesti ammattiyhdistysliike ja vasemmisto vastustivat kuningas Leopoldin paluuta ja ajoivat maahan tasavaltalaista valtiomuotoa. Liberaalit ja kristilliset yhdessä konservatiivien kanssa puolestaan kannattivat kuninkaan paluuta valtaistuimelleen.
Välttääkseen maan ajautumisen täydelliseen kaaokseen Leopold III nimitti vanhimman poikansa Baudouinin kuninkaalliseksi prinssiksi 11. elokuuta 1950 aina siihen asti kunnes tämä tulisi täysi-ikäiseksi. Näin Leopold III luovutti kruununsa pojallensa, josta tuli Belgian viides kuningas Baudouin I 17. heinäkuuta 1951.
[muokkaa] Vaikea Kongo
Kansan keskuudessa yksinäiseksi ja surulliseksi kuninkaaksi kutsuttu Baudouin aloitti hallituskautensa vaikeissa olosuhteissa. Sijaishallitsija Kaarlen aikana oli tehty monia vaikeita päätöksi niin talouselämässä kuin ulkopolitiikassa. Belgia oli mennyt jäseneksi Yhdistyneisiin Kansakuntiin, Benelux-maiden talousliittoon ja NATOon. Kuitenkin nuoren hallitsijan ensimmäisiä vuosia sävytti kuninkaan paluun puitteissa syntynyt kansan voimakas kahtiajako, sillä koulukysymys jakoi kansan lähes samalla tavoin ns. vapaan koulun ja virallisen koulun kannattajien kesken.
Lisäksi maa liittyi perustajajäsenenä Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön (1951), myöhemmin Euroopan talousyhteisöön (EEC) (1957). Maan pääkaupungissa Brysselissä järjestettiin Maailmannäyttely vuonna 1958 ja se edellytti mittavia investointeja juuri sodassa toipumassa olevalta maalta.
Nuoren hallitsijan suurimmaksi ongelmaksi muodostui hänen esi-isänsä kuningas Leopold II:n aikanaan yksityisomistukseensa hankkima Kongo, jonka itsenäisyys tuli ajankohtaiseksi 1950-luvun aikana.
Vuonna 1955 kuningas teki voitokkaan kiertomatkan Kongoon, jossa hänet otettiin vastaan sellaisella innolla, että se oudoksutti ujoa kuningasta. Vain neljä vuotta tämän matkan jälkeen kuningas ilmoitti hallituksensa aikeesta myöntää itsenäisyys Kongon alueelle. Näin tapahtuikin ja 30. kesäkuuta 1960 kuningas Baudouin osallistui vallanvaihtojuhlallisuuksiin Kongon pääkaupungissa Léopoldvillessä. Kongon vaaleilla valittua pääministeriä Patrice Lumumbaa ei ollut kutsuttu, mutta tämä saapui siitä huolimatta paikalle pitämään kuuluisan Kongon itsenäisyyspuheensa, jossa hän arvosteli jyrkin sanankääntein entisiä siirtomaaisäntiä. Kuningas Baudouin loukkaantui puheesta verisesti.
[muokkaa] Avioliitto
Kansalaiset olivat huolestuneet politiikan yksinäisestä kuninkaasta, mutta he huolestuivat myös yksityiselämässään yksinäisestä nuoresta miehestä. Kuitenkin 15. joulukuuta 1960 kuningas Baudouin I avioitui espanjalaisen doña Fabiola de Mora y Aragónin kanssa. Avioliitto solmittiin Saint-Michel-et-Gudulen katedraalissa Brysselissä ja se välitettiin, ensimmäisenä kuninkaallisena häätilaisuutena, koko maailmalle television avustuksella.
Tästä pitkäaikaisesta ja ilmeisesti suuren rakkauden ja kiintymyksen avioliitosta ei syntynyt kruununperijää. Kuningas Baudouin kasvatti veljensä, Liegen prinssi Albertin vanhimmasta pojasta valtansa perijää. Näin uskottiin Albertin jäävän syrjään koko vallanperimyksestä.
[muokkaa] Pitkä hallituskausi
Kuningas Baudouinin hallituskausi kesti 42 vuotta. Hänen aikanaan maassa ehti olemaan lähes yhtä monta hallitusta. Tämä aiheutti sen, että perustuslaillisen monarkin, joka ei voinut esittää julkisesti näkemyksiään ilman hallituksen suostumusta, mielipiteet olivat hyvina arvostettuja ja kuunneltuja.
Hänen hallituskaudellaan Belgiasta tuli liittovaltio, ja vaikka Baudouin aina korosti kansakunnan yhtenäisyyttä ja näki itsensä sen takaajana, niin ei hän kuitenkaan voinut estää kieliriitoja. Nämä riidat johtivat lopulta virallisten kielirajojen luomiseen, jolloin syntyi kolme hallintoaluetta ja kolme yhteisöä.
Baudouinin ei suinkaan aina ollut helppo yhdistää omaa henkilökohtaista vakaumustaan ja kuninkaallisia velvollisuuksia. Näin esimerkiksi vuonna 1990 hän kieltäytyi allekirjoittamasta abortin rangaistavuuden poistavaa lainsäädäntöä. Silloin hallitus perustuslain 82. artiklan mukaisesti totesi, että "kuningas on kykenemätön hallitsemaan". Tämä puolestaan mahdollisti lain hyväksymisen 3. huhtikuuta 1990 ja kuningas saattoi palata hoitamaan tehtäväänsä 5. huhtikuuta.
[muokkaa] Kuningas Baudouinin säätiö
Vuonna 1976 kun kansakunta juhli monarkkinsa valtaannousun 25:ttä vuosipäivää, perustettiin kuningas Baudouinin säätiö. Perustana tälle säätiölle oli belgialaisten keräämät juhlinnan kohteen lahjavarat. Säätiön tarkoituksena on parantaa kansalaisten elinehtoja taloudellisella, sosiaalisella, kulttuurisella ja tieteellisellä tasolla.
[muokkaa] Kuolema
Vuonna 1993 kuningas Baudouin kuoli sydänkohtaukseen lomallaan perheen kesäasunnolla Espanjan Motril'ssa. Hänen nuorempi veljensä Albert nousi kuninkaaksi 9. elokuuta 1993. Baudouin I:n hautajaisista muodostui maailman monarkkien ja valtionpäämiesten suurtapahtuma. Syvästi uskonnollinen kuningatar Fabiola de Mora y Aragón oli toivonut tilaisuudesta kunnian ja toivon messua. Hän näytti itse esimerkkiä pukeutumalla katolisten monarkkien suruväriin, valkoiseen.
Kuningas Baudouin I haudattiin Laekenin linnan Notre Dame kirkon kuninkaalliseen hautaholviin, jonne kaikki muutkin Belgian monarkit on haudattu.
| Edeltäjä: Leopold III |
Belgialaisten kuningas 1951–1993 |
Seuraaja: Albert II |
