Aristofanes
Wikipedia
Aristofanes (kreik. Ἀριστοφάνης, n. 450–385 eaa.) oli antiikin Kreikan aikainen komediakirjailija. Häntä on perinteisesti pidetty niin sanotun vanhemman attikalaisen komedian etevimpänä edustajana ja ankarana hallitsevan vallan kriitikkona.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Teokset
Aristofaneen komedioita arvioidaan olevan noin neljäkymmentä, joista yksitoista on säilynyt. Hänen tiedetään näytelmiensä vuoksi joutuneen Ateenalaisen oikeuden eteen, mutta myös saavuttaneen esimerkiksi näytelmällään Sammakot yhteiskunnallista arvostusta.
Tunnetuimpiin Aristofaneen näytelmiin kuuluu peloponnesolaissodan aikaan kirjoitettu ja sijoittuva näytelmä Lysistrate. Näytelmän perustana on ateenalaisten ja spartalaisten naisten "lemmenlakko", jolloin he kieltäytyvät harrastamasta seksiä miestensä kanssa kunnes rauha on saapunut kaupunkien välille.
Toinen Aristofaneen tunnetuimmista näytelmistä on Pilvet, jossa irvaillaan sofisteille ja filosofi Sokrateelle. Osansa saavat myös aikalaisaristokraatit, jotka haluavat kouluttaa pojistaan vallanpitäjia. Näytelmässä Sokrates kuvataan sofistiksi vaikka Platon myöhemmin kertoo Sokrateen juuri vastustaneen sofistien oppeja. Pilvissä voidaan nähdä myös yksi sovellus myöhemmin Platonin nimiin laitetusta ideaopista, kun Sokrates pyrkii tavoittamaan auringon ideaa pilvien takaa. Pilvet-näytelmän teema jatkuu myös näytelmässä Ampiaiset.
Näytelmä Naisten juhlat lähtee liikkeelle tilanteesta, jossa tragediakirjailija Euripides pelkää naisten suuttuneen hänen näytelmistään. Lopulta Euripideen ystävä lähtee naiseksi pukeutuneena naisten tilaisuuteen puolustamaan Euripidestä. Leikki miesten ja naisten roolien erilaisuudessa ja niiden vaihtamisessa on mielenkiintoinen erityisesti antiikin teatterissa, jossa kaikki näyttelijät olivat miehiä.
[muokkaa] Aristofaneen vaikutus
Aristofaneen vaikutusta jo antiikin Kreikassa kuvannee se, että Platon on ottanut hänet kuuluisaan dialogiinsa Pidot, kertomaan yhden tarinan rakkaudesta. Myöhemmin kirjallisuudessa Aristofaneen vaikutukset ovat olleet myös mittavat. Kuuluisimpia suoria lainoja lienee Aristofaneen lemmenlakon käyttö sodan lopettamisessa. Omat versionsa tarinasta ovat tehneet esimerkiksi taiteilija Pablo Picasso sekä sarjakuvataiteilija Ralf König. Kuuluisa sanonta "Emme voi elää ilman heitä" on myös johdettavissa Aristofaneen näytelmään Lysistrate.
[muokkaa] Luettelo säilyneistä näytelmistä
Aristofaneen näytelmiä on säilynyt 11 kappaletta:
- Akharnalaiset (Akharnai, 425 eaa.) ei suom.
- Ritarit (Hippeis, 424 eaa.) ei suom.
- Pilvet (Nefelai, 423 eaa.)
- Ampiaiset (Sfekes, 422 eaa.) ei suom.
- Rauha (Eirene, 421 eaa.)
- Lysistrate (411 eaa.)
- Linnut (Ornithes, 411 eaa.)
- Naisten juhla (Thesmoforiazusai, 411 eaa.)
- Sammakot (Batrakhoi, 405 eaa.)
- Naishallitus (Ekklesiazusai, 392 eaa.)
- Rikkaus (Plutos, 388 eaa.) ei suom.
[muokkaa] Suomennokset
- Aristofanes (1972): Kolme komediaa (kreikan kielestä suom. Kaarle Hirvonen). Gaudeamus. ISBN 951-662-018-3.
- Aristofanes (1978): Lysistrate (suom. Esko Elstelä). Suomen teatteriliitto. (moniste).
- Aristofanes (1974): Lysistrate (suom. Pentti Saarikoski). Suomen teatteriliitto. (kirja).
- Aristofanes (s.a.): Naishallitus (suom. Jalmari Finne). s.l.. (kirja).
- Aristofanes ((1952)2000): Pilvet (suom. V. Arti). WSOY. ISBN 951-0-25095-3.
- Aristofanes (n. 1980): Rauha (suom. Elvi Sinervo). Työväen Näyttämöiden Liitto. kirja.
