Arete Kyreneläinen
Wikipedia
Arete Kyreneläinen (kreik. Αρετή Κυρηνεία, 300-luku eaa.) oli Sokrateen oppilaan Aristippos Kyreneläisen tytär ja kyreneläiseen koulukuntaan kuulunut filosofi. Hän on ensimmäinen ja yksi harvoja antiikin ajalta tunnettuja merkittävämpiä naisfilosofeja. Hänen nimensä tarkoittaa "Hyvettä". Aretella oli poika jonka nimi oli myös Aristippos ja jota hän opetti itse. Tämän vuoksi poikaa kutsuttiin nimellä Aristippos Äidinopettama.
Areten mainitsevat sekä Diogenes Laertios että Claudius Aelianus. Hänet kuvataan usein vanhemman Aristippoksen seuraajana kyreneläisen koulukunnan johdossa, mutta todellisuudessa ei tiedetä, kumpi Aristippoksista perusti koulukunnan. Ei kuitenkaan ole mitään syytä epäillä, etteikö Arete olisi toiminut itsekin filosofina. Hänen kerrotaan opettaneen yli 30 vuotta ja kirjoittaneen useita teoksia, jotka kaikki ovat kuitenkin kadonneet.
J. Moransin (Woman in Science, Cambridge 1913) mukaan Arete opiskeli Platonin Akatemiassa ja hänen hautakirjoituksessaan luki: "Kreikan suuruus, Helenan kauneus, Aristippoksen kynä, Sokrateen sielu ja Homeroksen kieli".[1]
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Waithe, Mary Ellen: Arete, Asclepigenia, Axiothea, Cleobulina, Hipparchia, and Lasthenia teoksessa A History of Women Philosophers. Kluwer Academic Publishers, Boston 1992.
