Alfa Centauri
Wikipedia
Alfa Centauri, suom. myös Alfa Kentauri, (α Centauri, α Cen ) eli Rigil Centaurus (Rigil Kent) tai Toliman tunnetaan lähimpänä tähtenä ja hyvin kirkkaana kolmoistähtenä.
Todellisuudessa Aurinkoa lähin tähti on Alfa Centaurin kolmas komponentti, Proxima Centauri, joka sijaitsee 4,22 valovuoden päässä. Itse Alfa Centauri on 4,395 valovuoden eli 1,33 parsekin päässä.
Kentaurin tähdistön kirkkaimman tähden Alfa Centaurin nimi on Rigil Kentaurus (usein lyhennettynä muotoon Rigil Kent), joka on peräisin arabiankielisestä sanonnasta "kentaurin jalka", mutta Johannes Bayerin antamaa nimeä Alfa Centauri käytetään useimmiten.
Alfa Centaurin näennäinen kirkkaus V on -0.01 magnitudia ja se koostuu keltaisesta, oranssista ja punaisesta tähdestä. Suomessa tähteä ei voi nähdä, koska se sijaitsee syvällä eteläisellä taivaanpallolla.
Koska Alfa Centauri on lähellä Aurinkoa, monet tähtikuviot, kuten Iso Karhu ja Orion, näyttäisivät Alfa Centaurista katsottuna suunnilleen samalta kuin täältä katsottuina. Jotkut kirkkaat lähitähdet, kuten Sirius ja Procyon, siirtyisivät huomattavasti. Aurinko näyttäisi muodostavan yhden sakaran Kassiopeian tähdistöön sijoittuen vasemman puolen äärimmäisestä tähdestä vasemmalle alas. Tämä sijainti on Alfa Centaurin koordinaattien vastakohta taivaanpallolla, ns. antipodi. Aurinko näkyisi 0,5 suuruusluokan tähtenä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alfa Centauri AB
| Kaksoistähti | |
| Kumppani | Alfa Centauri AB |
| Kiertoaika (P) | 79,24 |
| Isoakselin puolikas (a) | 17,59" |
| Eksentrisyys (e) | 0,516 |
| Inklinaatio (i) | 79,24° |
| Nouseva solmu (Ω) | 204,87° |
| Periastronin eepokki (T) | 1955,56 |
Alfa Centauri on kolmoistähtijärjestelmä, joka koostuu kahdesta päätähdestä, Alfa Centauri A:sta ja B:stä, jotka yhdessä muodostavat kaksoistähden, ja joita kiertää himmeämpi punainen kääpiötähti nimeltään Proxima Centauri. Suurempi kaksoistähden osapuoli, Alfa Centauri A, on samankaltainen Auringon kanssa, mutta hivenen isompi ja kirkkaampi.
Maahan Alfa Centaurin keltainen A-tähti näkyy kirkkaudella -0,01m ja oranssi B-tähti 1,35m. Keltainen ja oranssi tähti kiertävät toisiaan elliptisesti 79,90 vuoden jaksoissa keskietäisyyden ollessa 23,7 AU. Tämä on suurempi kuin matka Auringosta Uranukseen. Hyvin elliptisen radan eksentrisyys l. soikeus e = 0,519 ja tähtien väli vaihtelee välillä 11,2 - 35,6 AU.
Yhden näkemyksen mukaan tähti olisi 200 miljoonaa vuotta Aurinkoa vanhempi. Toisen näkemyksen mukaan Alfa Centauri AB:n tähden ikä olisi 5-6 miljardia vuotta. Kolmannen teorian mukaan tähti on 2,7 - 7,6 miljardin vuoden ikäinen, jos Auringon ikä on 4,85 miljardia vuotta. Alfa Centauri AB:n metallipitoisuus on 1,3 - 2,3 kertaa Auringon, eli jos Auringon metallipitoisuus Z on 1,81, niin Alfa Centaurin on 2,74 - 2,90.
[muokkaa] Alfa Centauri A
| Alfa Centauri | |
|---|---|
| Nimen alkuperä | {{{alkuperä}}} |
| Bayerin designaatio | Alfa Centauri, Alpha Centauri, α Centauri,
α Cen, ALP CEN, ALF CEN |
| Flamsteedin designaatio | |
| HR-designaatio | {{{HR}}} |
| HD-designaatio | HD 128621 |
| Muut designaatiot | Rigil Kentaurus, Rigil Kent, Toliman, Bungula,
FK5 538, CP(D)-60°5483, GC 19728, CCDM J14396-6050 |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Näennäinen kirkkaus (mv) | -0,01/+1,34/+11,05 |
| Absoluuttinen kirkkaus (Mv) | 4,38/5,71/12,9 |
| Valovoima (Aurinko = 1) | 1,519/0,500/0,00006 |
| Spektriluokka | G2 V/K1 V/M5.5 Ve |
| Väri-indeksi | B-V 0,65/0,85/1,97 U-B 0,24/0,64/1,54 |
| Pintalämpötila | 5800/5300/2700 K |
| Massa (Aurinko = 1) | 1,100/0,907/0,1 |
| Säde (Aurinko = 1) | 1,227/0,865/0,2 |
| Muuttujatyyppi | Ei |
| Pyörimisnopeus | |
| Metallipitoisuus | 130-230% Aurinko |
| Ikä | 5-6 miljardia vuotta |
| Elinkelpoisen planeetan etäisyys |
{{{ekokehä}}} |
| Astrometriset ominaisuudet | |
| Tähdistö | Kentauri Centaurus Cen |
| Rektaskensio (J2000) | 14h39m36.5s/35.1s [1] |
| Deklinaatio (J2000) | -60°50m02.3s/13.8s |
| Etäisyys | valovuotta, parsekia |
| Parallaksi mas | 747,23 +- 1,17 |
| Säteisnopeus | -21,6 km/s |
| Ominaisliike mas/v | RA -3678,19 mas/v dekl. 481,84 mas/v |
| Näkyy leveysasteiden {{{leveysmax}}}° N ja {{{leveysmin}}}° S välillä. | |
Keltaisen, melko paljon Aurinkoa muistuttavan Alfa Centauri A:n massa on 1,09 - 1,10, läpimitta 1,227 ja kirkkaus 1,519 - 1,60 kertaa suurempi kuin Auringon. Alfa Centauri A:n absoluuttinen kirkkaus on 4,34 - 4.38 ja pintalämpötila 5790 kelviniä (jos Auringon 5770 kelviniä) sekä väri-indeksi B-V +0,60. Kuten Auringon, sen spektriluokitus on G2 V. Tähti on hitaasti pyörivä. Jotkut arvioivat tähden pyörähdysajaksi 27-29 vuorokautta, toiset 22. Auringonpilkkujaksoa vastaavaa aktiivisuusjaksoa ei ole tähdellä havaittu tutkimuksista huolimatta.
Jos Alfa Centauria kiertäisi täsmälleen maankaltainen planeetta, se olisi noin 1,25 AU:n päässä. Tätä vastaava kiertoaika on 1,34 vuotta. Oranssi B-tähti loistaisi Kuuta kirkkaammin kuvitteellisella keltaista A-tähteä kiertävällä planeetalla kirkkaudella -18,1 - -20,6.
[muokkaa] Alfa Centauri B
Keltaoranssin tai oranssin Alfa Centauri B:n spektriluokka on K0-1 V, pintalämpötila 5260 kelviniä, väri-indeksi B-V +0.85. Oranssin tähden massa 0,907, säde 0,865 ja kirkkaus 0,45 - 0,52 kertaa Auringon vastaavat sekä absoluuttinen kirkkaus 5,70 - 5,74. Ei ole täysin varmaa, olisiko keltaoranssi Alfa Centauri B yhtä sopiva elokelpoisen planeetan keskustähti kuin mitä melko auringonkaltainen A on.
Keltainen, Aurinkoa kohtalaisen paljon muistuttava A-tähti näkyisi oranssia B:tä kiertävältä radalta hyvin kirkkaana, sen näennäinen kirkkaus olisi -21,9 - -19,4, jolloin se olisi huomattavasti täysikuuta kirkkaampi.
0,73 - 0,74 AU:n etäisyydellä oranssista Alfa Centaurin B-komponentista lämpötila on sama kuin Maassa.
[muokkaa] Arveluja Alfa Centaurin elokelpoisuudesta
Alfa Centaurilta ei ole toistaiseksi löydetty planeettoja. Toisaalta Maan kokoisia planeettoja ei vielä nykyisillä menetelmillä voida havaita. Jos nykyinen teoria planeettojen synnystä pitää paikkansa, Alfa Cantauri A:lla tai B:llä ei ole jättiläisplaneettoja, koska kaksoistähdet estävät painovoimallaan jättiläisplaneettojen synnyn Jupiteria ja Saturnusta vastaaville etäisyyksille. Maankaltaisia planeettoja tähdille voisi syntyä. Tämä edellyttäen, että nykyinen teoria kaasujättiläisten muodostumisesta on pätevä. Tiedetään kuitenkin joillain melko ahtailla kaksoistähdillä olevan eksoplaneettoja, mikä viittaisi jättiläisplaneettojen voivan syntyä myös varsin lähellä keskustähteään.
Laskelmien mukaan Alfa Centaurilla voisi olla elokehässään l. ekosfäärissään planeettoja, jotka olisivat kohtalaisen vakailla radoilla, mikäli niiden ratojen kaltevuus on sama kuin kaksoistähden ratakaltevuus. Jos planeetta sijaitsisi Alfa Centauri A:n ja B:n kiertoratojen tasossa, vakaita ratoja olisi 3 AU:n päähän asti jommasta kummasta komponentista. Taannehtivalla radalla voisi olla planeetta jopa 4 AU:n päässä A:sta tai B:stä. Mutta jos radan kaltevuus olisi 90 astetta A:n ja B:n ratoja vastaan, se voisi olla vakaa vain 0,23 AU:n päässä. Jos planeetta kiertäisi molempia tähtiä, sen tulisi olla 70 AU:n päässä.
Toisen arvion mukaan kiertävä rata on vakaa, jos se on 1/5 päässä kaksoistähden komponenttien lähimmästä etäisyydestä joka on ehkä 11 AU. Tällöin vakaa vyöhyke olisi 2 AU:n sisään. Eräät tutkijat ovat spekuloineet Alfa Centaurin mahdollisten maankaltaisten planeettojen olevan kuivia, sillä on mahdollista, että Jupiter ja Saturnus ovat näytelleet tärkeää osaa ohjatessaan komeettoja sisäplaneettoja kohti ja siten myötävaikuttaneet veden lähteen muodostumiseen. Toisaalta on mahdollista, että komeettojen ohjaajan roolissa on toiminut kaksoistähdistä pienempi eli Alfa Centauri B.
[muokkaa] Proxima Centauri (Alfa Centauri C)
4,22 valovuoden eli 1,295 parsekin päässä oleva punainen kääpiötähti Proxima Centauri on 270000 kertaa kauempana meitä kuin Aurinko. Alfa Centauri C eli Proxima vain 13 000 astronomisen yksikön päässä Alfa Centaurista (tämä on vain 0.21 valovuotta eli 1/20 Alfa Centaurin ja Auringon etäisyydestä ja 400 kertaa Auringon ja Neptunuksen välimatka) ja saattaa kiertää tätä 500 000 tai vielä useamman vuoden jaksossa.
Maasta katsoen Proxima on 2 asteen päässä Alfa AB:stä. On syytä mainita, että ei ole täysin varmaa, kiertääkö se kaksoistähteä, vaikka se jakaakin suurin piirtein saman liikesuunnan avaruudessa kuin kaksoistähtikin.
Proxima Centaurin parallaksi on 772,33 ± 2,42 millikaarisekuntia. Säteisnopeus -20,3 km/s, ominaisliike rektaskension suunnassa -3,77564 kaarisekuntia vuodessa, deklinaation suunnassa 0,76816 kaarisekuntia vuodessa.
Proxima Centauri eli V645 Centauri on punainen kääpiö, jossa tapahtuu voimakkaita purkauksia, flareja. Tähden kirkkaus on vain 0,000138 Aurinkoa. Proximan näennäinen kirkkaus on 11,05m ja absoluuttinen kirkkaus 15,49m. Koska tähti on 7000 - 19000 kertaa Aurinkoa himmeämpi, sitä olisi vaikea havaita Maasta paljain silmin, jos se olisi Auringon paikalla. Tähden luminositeetti on 5-12 * 10-5 Aurinkoa. Tähden spektriluokka on M5,5Ve, väri-indeksi B-V 1,90 ja pintalämpötila 3040 kelviniä. Tähden massa 0,123 Auringon massaa ja läpimitta 0,145 Auringon läpimittaa. Tähden kromosfääri eli keskimmäinen kaasukehä on aktiivinen ja pyörähdysaika 31,5 +/- 1.5 päivää. Metallipitoisuus 0,1 Auringon metallipitoisuudesta.
Proximan ikä lienee 5-6 miljardia vuotta tai toisen tiedon mukaan vain miljardi vuotta. Jotta tähteä kiertävä planeetta olisi elinkelpoinen eli elokehässä, sen olisi oltava 0,02 - 0,06 päässä keskustähdestään.
Alfa Centauri AB:stä Proxima näkyisi himmeänä 4,5 suuruusluokan tähtenä. Jotkut tutkijaryhmät ovat 1990-luvulla spekuloineet Proxima Centaurin planeetalla, mutta varmoja todisteita tästä ei ole. Jos Proxima Centauriin matkattaisiin nopeimmalla ihmisen rakentamalla avaruuslaitteella, Helios II-luotaimella nopeudella 70,2 km/s, matka veisi 18000 vuotta.
[muokkaa] Katso myös:
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Taivaan kirkkaimmat tähdet |
|---|
| Aurinko |
| Achernar | Acrux | Adhara | Aldebaran | Alfa Centauri | Alnilam | Altair | Antares | Arcturus | Bellatrix Betelgeuze | Canopus | Capella | Castor | Deneb | Elnath | Fomalhaut | Gacrux | Hadar | Miaplacidus Mimosa | Pollux | Procyon | Regulus | Rigel | Shaula | Sirius | Spica | Vega |
