Vega

Wikipedia

Tämä artikkeli kertoo tähdestä. Sanan muista merkityksistä katso Vega (täsmennyssivu).

Vega

Vega (Wega, α Lyr, Alfa Lyrae) on Lyyran tähdistön päätähti. Tämä kirkas sinertävänvalkea tähti on melko lähellä meitä, vain 25,3 valovuoden päässä. Vega on 3. kirkkain meille Suomeen näkyvä kiintotähti, vain Arcturus ja Sirius ovat kirkkaampia. Vega on niin sanotun Kesäkolmion kärkitähti. Kesäkolmioon kuuluvat myös Joutsenen Deneb ja Kotkan Altair. Vega on myös viidenneksi kirkkain tähti pohjoisella taivaanpallonpuoliskolla. Suomessa Vega näkyy aina (on horisontin yläpuolella), sillä kyseinen tähti on sirkumpolaarinen eli sen deklinaatio on enemmän kuin Suomen leveysaste Maan päällä. Vegaa on käytetty elokuvassa Ensimmäinen yhteys.

[muokkaa] Tarkempi kuvaus Vegasta

Vega
Nimen alkuperä	Arabian kielen sana waqi, putoava
Bayerin designaatio	Alfa Lyrae, Alpha Lyrae, α Lyrae, α Lyr, Alp Lyr, Alf Lyr
Flamsteedin designaatio	3 Lyrae
HR-designaatio	{{{HR}}}
HD-designaatio	HD 91262
Muut designaatiot	GJ 721, HR 7001, BD +38°3238, GCTP 4293.00, LTT 15486, SAO 67174, HIP 91262.
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus (m_v)	V 0,03 vaiht 0,02 -- 0,07 33,6 minuutin jaksossa
Absoluuttinen kirkkaus (M_v)	0,58
Valovoima (Aurinko = 1)	51-55 Lo Aurinkoa
Spektriluokka	A0Vvar A0 Va ("kirkas valkea pääsarjan tähti") metalliköyhien Lambda Bootis-tähtien piirteitä Vega vanha Lambda Bootis-tähti?
Väri-indeksi	B-V 0,00 U-B -0,01
Pintalämpötila	9600-9700 navoilla kuumempi 10000 K kuin päiväntas (7600 K) K
Massa (Aurinko = 1)	2,6-3,1 Mo
Säde (Aurinko = 1)	>3,1 Ro
Muuttujatyyppi	Delta Scuti
Pyörimisnopeus	12.5 tuntia
Metallipitoisuus	0,63 aurinkoa (0,04 – 1,15).
Ikä	350, viettää vieläpääsarjassa 650 milj v
Elinkelpoisen planeetan etäisyys	{{{ekokehä}}}
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö	Lyyra (Lyra, lyrae)
Rektaskensio (J2000)	18h 36m 56.3s
Deklinaatio (J2000)	+38° 47' 01"
Etäisyys	25.27 valovuotta (7.751 pc parsekia)
Parallaksi mas	128,930 millikaarisekuntia
Säteisnopeus	-13,5 km/s km/s
Ominaisliike mas/v	RA: 201,02 mas/v dekl.: 287,46 mas/v
Näkyy leveysasteiden {{{leveysmax}}}° N ja {{{leveysmin}}}° S välillä.

Spektriluokaltaan Vega on luokkaa A0V ja sijoittuu HR-diagrammissa pääsarjaan. Vegan elinikä on vain 10% Auringon eliniästä eli noin miljardi vuotta. Vega on Aurinkoa lyhytikäisempi, koska se on aurinkoa massiivisempi. Aurinkoa massiivisempien tähtien keskustassa lämpötila ja tiheys nousevat suuremmaksi ja ne polttavat vetypolttoainetta fuusioissa Aurinkoa huomattavasti nopeammin, hyvin kiivaasti.

Noin 12 000 vuoden kuluttua Vegasta tulee uusi pohjantähti, kun Maan prekessio eli akselin kiertyminen ajan mukana liikuttaa pohjoisnapaa taivaalla. Vega määriteltiin alussa luokan 0,00 tähdeksi, mutta korjatun magnitudimäärityksen mukaan tähden kirkkaus on 0,03. Vega oli ensimmäinen valokuvattu tähti vuonna 1853, myös ensimmäinen valokuvattu spektri vuonna 1872 otettiin Vegasta. Luultavasti Vegan parallaksi mitattiin ensimmäisenä, Struve mittasi Struve 1837, julkaistu 1840. Parallaksista saadaan laskettua tähden etäisyys.

Sinertävänvalkean Vegan väriä kuvaava luku väri-indeksi B-V on 0,00 ja tähteä käytetään väri-indeksimittareiden säätämiseen. Vega säteilee näkyvän valon alueella 350 – 850 nanometrin alueella 2000 - 4000 janskyä, mikä korkeintaan kaksinkertainen poikkeama eri valon aaltoalueilla on tähdelle tasainen. Eniten valoa tulee spektrin keskimmäisessä, vihreässä alueessa, vähiten punaisessa ja violetissa.

[muokkaa] Vegan pölykiekko

1983 infrapuna-alueella taivasta kuvaava IRAS-satelliitti löysi Vegalta pölykiekon, joka nähdään suunnilleen päältä eli Maahan päin eli kiekon kaltevuus on 0. Pöly säteilee runsaasti infrapunavaloa, jota itse tähti Vega ei juurikaan säteile. Pölykiekon olemassaolo viittaa mahdollisiin planeettoihin tai niiden muodostumisvaiheeseen. Pölyä muodostuu esim kahden asteroidin törmätessä suurella nopeudella toisiinsa tai irtoamalla komeetoista. Pölykiekko ulottuu ensimmäisten löytöjen mukaan vain 140 AU:n päähän tähdestä, myöhempien mukaan 815 AU:n päähän. On oletettu kiekon syntyneen noin 90 AU:n päässä olevien kahden jopa 2000 km läpimittaisen pikkuplaneetan hajottavasta törmäyksestä. Pölykiekossa on 20 AU:n tarkkuisten mittausten mukaan solmuja 60 ja 75 AU:n päässä Vegasta. 95 AU:n päässä on tiheä kaari. Tyypillisen pölyhiukkasen läpimitaksi on arvioitu säteilystä 200 mikrometriä.

Erään arvion mukaan Vegalla olisi kahden Jupiterin massainen planeetta 50 – 60 AU:n päässä keskustähdestä. Uudempi arvio viittaa alle 30 Jupiterin massaiseen planeettaan 30 AU:n päässä Vegasta. Kolmas arvio tuottaa 90 – 100 AU:n päähän alle Jupiterin massaisen ja 50 – 60 AU:n päähän hyvin suuren planeetan. Erään mallin mukaan Neptunusta ja Jupiteria muistuttavat planeetat olisivat vuorovaikuttaneet ja siirtyneet radoillaan. Alkujaan 5 AU:n päässä oleva Jupiteria muistuttanut planeetta olisi painovoimallaan siirtänyt 40 AU:n päässä olevaa Neptunuksen massaista planeettaa 56 miljoonassa vuodessa 80 AU:n päähän keskuskappaleestaan. Siirtyminen olisi johtunut planeetan vuorovaikutuksesta kaasu- ja pölykiekon kanssa sekä planeetojen keskinäisestä vuorovaikutuksesta.

[muokkaa] Joitain sekalaisia tietoja Vegasta

Spektrityyppi A0Vvar A0 Va ("kirkas valkea pääsarjan tähti")
Tähden kirkkaus vaihtelee välillä -0,02 -- 0,07

33,6 minuuttia

Vega on Delta Scuti-tyypin kirkkaudeltaan muuttuva tähti, jakso 0,1903 päivää
Tähden spektrissä on metalliköyhien Lambda Bootis-tähtien piirteitä, jotka viittavat Vegan olevan vanha Lambda Bootis-tähti.Lambda Bootis-tähdet ovat metalliköyhiä Populaatio I:n tähtiä, joiden metalliviivojen voimakkuus riippuu pyörimisnopeudesta.
Ikä 350 miljoonaa vuotta, pääsarja-aikaa 650 miljoonaa vuotta.
Lämpötila navoilla noin 10000 k, päiväntasaajalla 7600 K
Pyörimisnopeus 12,5 päivää, joka on vastaa 93% siitä nopeudesta, jolla keskipakoisvoima alkaisi singota kaasua ulos
- Tähti navoilta 23% pienempi kuin päiväntasaajalta
Elokelpoisen planeetan etäisyys tälle tähdelle on 7,1 AU, kiertoaika 10,3 v.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Taivaan kirkkaimmat tähdet
Aurinko
Achernar \| Acrux \| Adhara \| Aldebaran \| Alfa Centauri \| Alnilam \| Altair \| Antares \| Arcturus \| Bellatrix Betelgeuze \| Canopus \| Capella \| Castor \| Deneb \| Elnath \| Fomalhaut \| Gacrux \| Hadar \| Miaplacidus Mimosa \| Pollux \| Procyon \| Regulus \| Rigel \| Shaula \| Sirius \| Spica \| Vega