Al Di Meola
Wikipedia
Al Di Meola (s. 22. heinäkuuta, 1954, New Jersey) on yhdysvaltalainen fuusiokitaristi.
Nuorena Di Meola soitti rumpuja, mutta hän vaihtoi pian kitaraan. Vuonna 1971 Al Di Meola meni opiskelemaan bostonilaiseen musiikkioppilaitokseen, Berklee College of Musiciin. Pari vuotta myöhemmin, 1974, lahjakkuudeksi osoittautunut Di Meola sai kutsun Chick Corean Return to Forever -yhtyeeseen, jossa hän soitti yhtyeen silloisen kokoonpanon hajoamiseen asti 1976. Tuona aikana hän kohosi maineeseen nuorena kitaravelhona. Return to Foreverin lopettaessa Al Di Meola julkaisi jo samana vuonna ensimmäisen soololevynsä, joka sisälsi Return to Foreverin levyjen tapaan rock-soundilla tehtyä melodista ja pitkillä improvisoiduilla sooloilla varustettua musiikkia.
Di Meolan ensimmäisillä levyillä pääosassa oli särkijän läpi laitettu sähkökitaran soundi, mutta hänen levyilleen alkoi ilmaantua pian yhä enemmän myös akustisia raitoja, joilla Di Meola soitti esimerkiksi flamencoa. Hänen uransa ensimmäisen vuosikymmenen kunnianhimoisin projekti oli vuonna 1980 julkaistu tupla-LP Splendido Hotel, joka sisältää sekä nopeita sähkökitarasooloja, että rauhallisempaa latinalaisvaikutteista materiaalia. Tämän ja muiden Di Meolan levyjen suosio perustuu virtuoosimaisen soittamisen lisäksi huolella tehtyihin sävellyksiin.
Di Meola soitti hämmästyttävän nopeita sooloja sähkökitaralla jo ennen Eddie Van Halenin päiviä. Nuorena Di Meola halusi olla nimenomaan nopea kitaristi, mutta myöhemmin hän on pyrkinyt tietoisesti vähentämään turhanpäiväistä tilutusta, ja keskittynyt muihin musiikillisiin arvoihin. Myös raskaat kitarasoundit ovat jääneet vähemmälle myöhemmillä levyillä.
Di Meolan arvostetuimpia levyjä ovat esimerkiksi uran alkupään levyt Elegant Gypsy ja Splendido Hotel, sekä myöhemmästä tuotannosta Kiss my Axe, joka sisältää räväkästä ulkoasustaan huolimatta varsin leppoisaa musiikkia. Di Meola on fuusiokitaran tärkeimpiä hahmoja, ja hän on ollut esikuva myös monille muiden tyylien edustajille, kuten hevimies Yngwie Malmsteenille.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Julkaisut
[muokkaa] Soololevyt
- Land of the Midnight Sun (1976)
- Elegant Gypsy (1977)
- Casino (1978)
- Splendido Hotel (1980)
- Electric Rendezvous (1982)
- Tour De Force - Live (1982)
- Scenario (1983)
- Cielo e Terra (1985)
- Soaring Through a Dream (1985)
- Tirami Su (1987)
- World Sinfonia (1990)
- Kiss My Axe (1991)
- Orange and Blue (1994)
- World Sinfonia II - Heart of the Immigrants (1993)
- Al Di Meola Play Piazzolla (1996)
- The Infinite Desire (1998)
- Winter Nights (1999)
- Flesh on Flesh (2002)
- Al DiMeola Revisited (2003)
[muokkaa] Yhteistyössä tehdyt levyt
- Friday Night in San Francisco (1981, John McLaughlinin ja Paco de Lucían kanssa)
- Passion, Grace & Fire (1983, John McLaughlinin ja Paco de Lucían kanssa)
- Rite Of Strings (1996, Stanley Clarken and Jean-Luc Pontyn kanssa)
- The Guitar Trio (1996, John McLaughlinin ja Paco de Lucían kanssa)
