Wallace Carothers

Wikipedia

Tri. Wallace Hume Carothers (27. huhtikuuta 1896 - 29. huhtikuuta 1937) oli yhdysvaltalainen kemisti, joka on tunnettu mm. nailonin keksimisestä. Carothers työskenteli DuPontilla orgaanisen kemian johtajana.

Carothers syntyi Burlingtonissa, Iowassa. Hän aloitti akateemisen uransa Illinoisin yliopistossa Urbana-Champaignissa vuonna 1924. Hän toimi myöskin kemian osaston johtajana Tarkio Collegessa, Missourissa, asema johon hän pääsi ollessaan vielä opiskelija. Carothers siirtyi Harvardin yliopistoon vuonna 1926, minkä jälkeen hän vuonna 1928 siirtyi DuPontille työskentelemään polymeerien parissa.

Huhtikusssa 1931 Carothersin työryhmä keksi neopreenin, ensimmäisen synteettisen kumin, ja syntetisoi ensimmäisen polyesteri-superpolymeerin, nailonin edeltäjän. Useita vuosia myöhemmin Carothers suoritti kokeita jotka johtivat nailonin tuotantoon. Vuonna 1936 hänet valittiin ensimmäisenä teollisuuskemistinä Yhdysvaltain kansalliseen tiedeakatemiaan. Carothers, jonka epäiltiin olevan maanis-depressiivinen, teki itsemurhan 29. huhtikuuta 1937 juomalla kaliumsyanidiliuoksen (eli syankaliumia, mikä muodostaa vatsalaukussa tappavan myrkyllistä sinihappoa eli syaanivetyä). Hän kuoli kaksi vuotta ennen kuin nailonkuitujen valmistus aloitti synteettisten kuitujen vallankumouksen.

Carothersin vaimo oli toisella kuukaudella raskaana eikä Carothers tiennyt tästä itsemurhaa tehdessään. Hänen ainoa lapsensa, tytär Jane syntyi siis isättömänä.

Chemical Heritage Foundation julkaisi vuonna 1996 DuPontilla työskennelleen Matt Hermesin kirjoittaman Carothersin elämäkerran "Enough for One Lifetime, Wallace Carothers the Inventor of Nylon".