Walesin prinsessa Diana
Wikipedia
Walesin prinsessa Diana (Lady Diana Frances Mountbatten-Windsor, os. Spencer) (1. heinäkuuta 1961 Sandringham, Britannia – 31. elokuuta 1997 Pariisi, Ranska) oli Britannian kruununperijän Walesin prinssi Charlesin ensimmäinen puoliso ja tämän lasten prinssi Williamin ja prinssi Harryn äiti. Kihlauksestaan prinssi Charlesin kanssa vuonna 1981 lähtien aina kuolemaansa saakka Diana oli ylivoimaisesti suosituin brittihovin jäsen, maailman kuuluisimmaksi naiseksikin mainittu, aikansa muoti-ikoni ja miljoonien ihmisten esikuva. Dianasta syntyi kuva erityisesti hyväntekijänä. Hän työskenteli paljon kehitysyhteistyön parissa ja taisteli erityisesti aidsia ja maamiinoja vastaan.
Satuhäistä alkanut avioliitto päättyi skandaaleihin, aviorikoksiin, julkisiin syyttelyihin ja lopulta avioeroon vuonna 1996. Seuraavana vuonna prinsessa Diana menehtyi traagisesti auto-onnettomuudessa Pariisissa, ja hänen hautajaisiaan seurasi jo pelkästään Lontoossa yli kolme miljoonaa ihmistä ja lisäksi kaksi ja puoli miljardia televisionkatsojaa ympäri maailman.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lapsuus ja nuoruus
Diana syntyi 1. heinäkuuta 1961 Sandringhamissa Englannissa kolmantena lapsena Spencerien perheeseen, joka oli kaukaista sukua Englannin kuningasperheelle. Lisäksi suvulla oli pitkäaikaisia suhteita kuningashuoneen kanssa, muun muassa eräillä esivanhemmilla kerrotaan olleen romanttinen suhde. Näistä suhteista huolimatta Diana eli jotakuinkin normaalin lapsuuden ja nuoruuden.
[muokkaa] Avioliiton nousu ja tuho
Lady Diana tapasi prinssi Charlesin vuonna 1980 Petworthissa Sussexissa maatilalla vietetyissä juhlissa. Pian tämän jälkeen hänet kutsuttiin Balmoraliin prinssin henkilökohtaisena vieraana. Noin vuoden seurustelun jälkeen Charles kosi Dianaa ja kihlaus julkistettiin virallisesti 24. helmikuuta 1981. Parin satumaiset häät vietettiin saman vuoden heinäkuussa. St Paulin katedraaliin kokoontui 2 500 häävierasta ja häiden televisiointia seurasi arviolta 750 miljoonaa katsojaa ympäri maailmaa. Avioliiton myötä lady Dianasta tuli nyt Walesin prinsessa ja Englannin tuleva kuningatar.
Prinssiparin ensimmäinen lapsi, Englannin tuleva kruununperijä isänsä Charlesin jälkeen, prinssi William, syntyi 21. kesäkuuta 1982. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi toinen poika, prinssi Harry. Tällöin prinsessa Diana totesi täyttäneensä lausumattoman kohdan avioehdossaan synnytettyään "the heir and the spare" eli perijän ja reservin.
Prinsessa Dianaa rakasti koko Englanti ja koko maailma. Hymyilevän ulkokuoren alla oli kuitenkin onneton prinsessa. Avioeron jälkeen Diana kertoi, miten hän oli tuntenut olevansa hukassa, eikä hän saanut mieheltään tai kuningashuoneelta apua uuden roolin täyttämisessä. Dianan ja Charlesin avioliitto oli onneton, mutta vaikka parin avioliitto oli ohi yksityisellä tasolla, he yrittivät vielä ylläpitää julkista kuvaa onnellisesta liitosta. Tämä kuva särkyi pian, kun pari alkoi viettää enemmän ja enemmän aikaa erikseen. Dianan on myös epäilty sairastuneen syömishäiriöön.
Sekä Diana että Charles pettivät toisiaan omilla tahoillaan, Diana ratsastusohjaajansa James Hewittin kanssa, jota prinssi Harry lehdistön mukaan huolestuttavan paljon muistuttaa. Näin saivat alkunsa juorut, joiden mukaan Harryn isä olisi Hewitt eikä prinssi Charles. Britannian kuningashuone ja James Hewitt ovat kieltäneet nämä huhut. Myös DNA-testien mukaan prinssi Charles on Harryn biologinen isä. Charles puolestaan paljasti eräässä TV-haastattelussa pettävänsa Dianaa Camilla Parker-Bowlesin kanssa. Useiden riepottelevien haastattelujen jälkeen Diana ja Charles lopulta erosivat 1996.
Sen jälkeen kun Diana oli alkanut seurustella prinssi Charlesin kanssa, hänen elämänsä oli ollut yhtä julkisuusmyllyä. Hänellä ei ollut oikeutta yksityiselämään, vaan kymmenet valokuvaajat seurasivat häntä kaikkialle. Diana koki julkisuuden elämäänsä ankarasti rajoittavana tekijänä, jopa niin, että hänen sanotaan yrittäneen useita kertoja itsemurhaa.
Eronsa jälkeen Diana toimi entistä näkyvämmin hyväntekijänä. Hän keskittyi työskentelemään humanitääristen asioiden puolesta, kuten maamiinojen uhrien puolesta sekä aidsin uhrien hyväksi.
[muokkaa] Kuolema autokolarissa
31. elokuuta 1997 levisi maailmaa kohauttanut suru-uutinen prinsessa Dianan kuolemasta.
Diana ja hänen egyptiläinen miesystävänsä Dodi Al-Fayed pakenivat pariisilaisen hotellin Ritzin sivuovesta tarkoituksenaan välttää valokuvaajat (paparazzit), jotka olivat leiriytyneet hotellin eteen saadakseen kuvia kuuluisasta parista. Pako ei kuitenkaan onnistunut. Valokuvaajat lähtivät seuraamaan mustaa Mercedes-Benziä, joka ajoi Seinen rantaa pitkin. Kuljettaja Henri Paul kiihdytti auton nopeuden 160 kilometriin tunnissa. Pont de l’Alman tunnelissa hän menetti auton hallinnan, ja auto törmäsi betonipylvääseen. Al-Fayed ja kuljettaja kuolivat heti. Diana menehtyi sairaalassa noin kolme ja puoli tuntia kolarin jälkeen aamuyöllä klo 03.57.
Ranskan viranomaiset tutkivat onnettomuutta kahden vuoden ajan. Sinä aikana 30 tutkijaa haastatteli yhteensä noin 300 todistajaa. 1999 julkaistun 600-sivuisen tutkimuksen johtopäätös oli yksiselitteinen: alkoholin vaikutuksen alaisena ollut kuljettaja ajoi liian lujaa ja menetti auton hallinnan. Lisäksi matkustajat eivät käyttäneet turvavöitä, paitsi Fayedin henkivartija Trevor Rees-Jones, joka selviytyi hengissä.
[muokkaa] Vaihtoehtoisia teorioita kolarista
Tutkimuksen tuloksesta huolimatta Dodin isä egyptiläinen miljardööri Mohamed al-Fayed väittää, että hänen poikansa ja Diana murhattiin. Ison-Britannian väestöstä 27 prosenttia on samaa mieltä.
Vain tunnin kuluttua siitä, kun Dianan kuolemasta tiedotettiin, Internetiin ilmestyi ensimmäinen sivusto, jolla epäiltiin onnettomuuden taustalla olevan salaliitto. Ensimmäisten salaliittoteorioiden mukaan onnettomuuden aiheutti Britannian salainen palvelu MI6 ajamalla Fiat Unon päin Mercedestä. Onnettomuusautosta löytyikin valkoisen Fiat Unon maalijälkiä, mutta Fiatia tai sen kuljettajaa ei ole löydetty.
Dianan sanotaan myös kertoneen hovimestarilleen, että Charles halusi ottaa hänet hengiltä järjestämällä auto-onnettomuuden. Time-lehti puolestaan uutisoi, että kuljettajan verikokeesta ei tehty dna-testiä.
Olettamukset sekä brittien vankka usko siihen, että prinsessa murhattiin, johtivat siihen, että vuonna 2004 myös Britanniassa aloitettiin tutkimus Dianan kuolemaan johtaneista tapahtumista. Scotland Yardin entinen päällikkö lordi John Stevens tutki onnettomuutta perusteellisesti. 14. joulukuuta 2006 julkaistun Paget-tutkimuksen 871-sivuisen loppuraportin mukaan Dianan kuolema oli onnettomuus, ei murhasalaliitto. Sen mukaan Diana ei myöskään ollut raskaana eikä kihloissa Dodi Al-Fayedin kanssa (kuten Mohamed al-Fayed on väittänyt). Mohamed al-Fayedin mukaan raportin päätelmät ovat "täydellistä roskaa".[1]
Prinsessan veli jaarli Charles Spencer sanoi Dianan kuoleman jälkeen, että oli aina uskonut, että lehdistö voisi lopulta saada Dianan hengiltä. Tällä hän kuitenkin viittasi lehtien ja median ikuiseen tarpeeseen repostella prinsessaa koskevia asioita. Jaarli Spencer ei ollut uskonut sen tapahtuvan näin konkreettisesti. Lehdistöä on yleisestikin syytetty Dianan kuolemasta, sillä paparazzien on nähty "pakottaneen" turma-auton vaarallisen nopeaan ajoon.
[muokkaa] Hautajaiset
Prinsessa Dianan hautajaiset pidettiin Westminister Abbeyssa Lontoossa. Prinsessan hyvä ystävä Elton John esitti niissä kappaleen ”Good Bye England’s Rose”, joka on muunnelma aikoinaan Marilyn Monroelle tehdystä kappaleesta ”Candle in the Wind”. Kappaleesta on tullut prinsessa Dianan muistokappale.
Tuhannet ihmiset seurasivat kaduilla hautajaissaattuetta, ja satoja tuhansia kukkakimppuja oli tuotu prinsessan kodin Kensingtonin palatsin viereen. Hautajaiset nähtiin televisiossa suorana lähetyksenä 185 maassa, ja niitä seurasi lähes 2,5 miljardia katsojaa, Suomessakin lähes kaksi miljoonaa. Huiman katsojämäärän voi ajatella kuvastavan ihmisten läheistä suhdetta Dianaan.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Ilta-Sanomat 15.12.2006, ss. 24–27
