Vaskitsa
Wikipedia
| Vaskitsa | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton lisko, jota kutsutaan myös kansanomaisesti vaskikäärmeeksi. Se voi elää jopa 15-vuotiaaksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Vaskitsa esiintyy harvinaisena Etelä- ja Keski-Suomessa ja sen levinneisyysalue ulottuu Vaasan korkeudelle. Ahvenanmaalta laji hävisi tuntemattomasta syystä 1900-luvun alussa
[muokkaa] Ulkonäkö
Vaskitsa on hiekan- tai kuparinruskea, raajaton ja pitkäruumiinen lisko, jonka pituus on 25–40 cm. Sen selässä usein pitkittäisjuovia ja monilla koirailla selässä lisäksi sinisiä täpliä.
[muokkaa] Elintavat
Vaskitsa on hämäräeläin, mutta voi pilvisellä säällä liikkua myös päiväsaikaan, etenkin sateen jälkeen. Auringon paahtaessa vaskitsa piilottelee kivien alla ja kuivien lehtien seassa. Tämän vuoksi vaskitsa suosii seutuja, joissa on runsaasti pintakasvillisuutta. Tyypillisiä esimerkkejä ovat metsien aukkopaikat, pensaikot, ruohikot, laidunmaat, teiden varret ja lämpimät rinteet. Vaskitsa pystyy katkaisemaan häntänsä kuten sisilisko.
[muokkaa] Ravinto
Ravintonaan vaskitsa käyttää monenlaisia selkärangattomia pikkueläimiä hyönteisistä ja hämähäkeistä pieniin etanoihin ja kastematoihin asti.
[muokkaa] Lisääntyminen
Vaskitsojen parittelu tapahtuu keväällä toukokuussa. Vaskitsa synnyttää poikasensa jo kuoriutuneena.
[muokkaa] Talvehtiminen
Vaskitsat viettävät talven horrostamalla kompostikasoissa ja maakoloissa usein yhdessä lajitovereidensa kanssa.
