Urpiainen
Wikipedia
| Urpiainen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
 Carduelis flammea |
Urpiainen (Carduelis flammea) on pieni siemensyöjälintu, joka syksyisin ja talvisin esiintyy joskus suurissakin parvissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 12-14 cm, paino 12-15 g.
Urpiainen on jaettu useisiin alalajeihin. Suomessa pesii nimialalaji flammea ja viime vuosina myös eteläinen cabaret.
Juhlapukuinen koiras muistuttaa hemppokoirasta, sillä on punainen rinta ja punainen otsatäplä. Urpiaisen selkä on juovikas ja maha vaaleampi. Nokka on lyhyt ja keltainen. Naaras ja nuori lintu ovat harmaanruskean kirjavia ja viiruisia, ja punaista on vain otsassa, jos siinäkään. Cabaret on kooltaan hieman pienempi ja puku on ruskeampi kuin flammean.
Laulu on vaatimatonta surinaa ja kutsuäänten toistoa, jonka koiras saattaa esittää laululennossa. Kutsuääni on samea "dsä-dsä-dsä", varoitusääni venytetty "tsuii".
Vanhin suomalainen rengastettu urpiainen on ollut 10 vuotta 6 kuukautta 20 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin urpiainen.
[muokkaa] Levinneisyys
Euraasian ja Pohjois-Amerikan pohjoiset osat. Britteinsaarilla ja Keski-Euroopassa erilliset kannat. Parimäärä Suomessa: 300 000-600 000. Pesii koko maassa, runsaimpana Lapissa.
Epäsäännöllinen vaelluslintu, joka liikkuu pitkin vuotta ravintotilanteen mukaan. Joskus runsas talvella, joskus täysin kateissa vaellettuaan etelämmäksi.
[muokkaa] Elinympäristö
Pensaikot, tunturikoivikot, metsänreunat ja harvapuiset metsät. Syksyllä ja talvella rikkaruohostot. Vierailee mielellään lintulaudoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Maljamainen, höyhenin vuorattu pesä matalalla puussa tai pensaassa tai korkealla kuusessa. Naaras munii kahdesti 4-6 ruskein täplin ja juovin kirjailtua munaa. Naaras hautoo 10-12 vrk, poikaset lähtevät pesästä 12-13 vrk:n ikäisinä.
[muokkaa] Ravinto
Siemenet ja hyönteiset. Lintulaudoilla auringonkukansiemenet.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Antikainen, Eero, Skarén, Uolevi, Tolvanen, Juhani & Ukkonen, Markku: Urpiaisen Acanthis flammea vaellusaikainen joukkopesintä Pohjois-Savossa keväällä 1979. - Ornis Fennica 57:124-131.
- Järvinen, Antero & Pietiäinen, Hannu 1981: Urpiaisen Acanthis flammea varhainen pesintä Kilpisjärvellä 1980. - LIntumies 2.1981 s. 83-85. LYL.
- Nikander, Pekka J. 1992: Turbo vai urpo? Tundraurpiaisen ja urpiaisen määrittämisestä. - Lintumies 6.1992 s. 275-283. LYL.
- Pulliainen, Erkki & Peiponen, Valto 1981: Urpiaisen pesimäbiologiasta Koillis-Suomessa. - Ornis Fennica 58:109-115.
