Unkarilaiset riimut
Wikipedia
Unkarilaiset riimut eli Székely Rovásírás-merkit olivat unkarilaisten ennen 1000-lukua käyttämä kirjoitusmerkistö, jonka alkuperä on pakanuuden ajoissa. Kirjaimet merkitsivät äänteitä ja tavuja.
Unkarilaisen riimuston suhde muihin Euroopan kirjoitusmerkistöihin on kiistanalainen, mutta niitä ei pidetä aivan erillisenä ilmiönään. Rovásírás-merkkien uskotaan olevan sukua turkkilaiselle Kök-kirjoitukselle, mutta tämä rinnastus ei ole aivan aukoton. On myös teorioita, että rovas-merkit olivat jonkinlaista sukua kreikan ja latinan kirjaimille, joko näistä pohjautuvia tai näiden kantamuotoja. Myös yhteyttä nuolenpääkirjoituksiin on nähty. Mahdollisesti sana "rune" (riimu) pohjautuu näiden merkkien nimitykseen "Rovásírás", joka tarkoittaa unkarin kielessä raaputtamista. Merkkien nimi "Rovásírás" on jo vanhastaan käännetty ulkomaankielille riimua merkitsevillä sanoilla.
Kristinuskon aikana merkit tulkittiin saatanallisiksi, ja niitä alettiin vainota. Merkkien hallussapidosta saattoi saada kovat rangaistukset. Koska valtaosa kirjoituksista oli raaputettu puuhun, valtaosa niistä katosi liekkeihin. Kirjoitusta jäi kuitenkin jonkun verran, ja edelleen tiedetään kunkin merkin tarkoitus. Nykyisin Rovásírás-kirjoituksen harrastus on elpynyt nuorten unkarilaisten keskuudessa.
Unkarin kielen aakkoset ja niitä vastaavat riimumerkit.
