Unioni Naisasialiitto Suomessa
Wikipedia
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry on naisten aseman parantamista ajava feministinen järjestö.
Unioni Naisasialiitto Suomessa ry – Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf perustettiin 10. helmikuuta 1892 Helsingissä Kämpin Peilisalissa. Unionin ensimmäisiin vaikuttajanaisiin lukeutuivat Maikki Friberg (1861–1927), taidemaalari ja kirjailija Helena Westermarck (1850–1938), Unionin ensimmäinen puheenjohtaja Lucina Hagman (1853–1946) sekä Annie Furuhjelm (1854–1937), Helmi Tengen (1875–1971) ja Ida Sofia Salin (1865–1952). Lucina Hagman oli mukana perustamassa Marttaliittoa toukokuussa 1899. Voimistelun opettaja Helmi Tengen sai ensimmäisenä naisena ajokortin Suomessa.
Vuonna 1980 perustettu Avoin Naisten Korkeakoulu (ANK) järjestää 2000-luvun alussakin Ida Salinin testamenttaamassa Villa Salin -huvilassa koulutusta ja virkistystä naisille. Kun Maikki Friberg kuoli 1927, jäi hänen kotinsa ja kirjakokoelmansa Unionille. Fribergin jäämistöä hyödyntää myös ANK. Professori Riitta Jallinojan tutkimuksissa selvisi, että 1970-luvun lopulla, juuri ennen ANK:n perustamista, Unionin jäsenten isien koulutustausta oli selvästi pienempi kuin silloisen feministien etujoukon, ruotsinkielisen Feministit-Feministerna (F-F) -järjestön jäsenten isien koulutustausta. Toisin sanoen unionilaiset olivat yhteiskunnalliselta taustaltaan lähempänä kansan syviä rivejä kuin F-F:n aktivistit.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Minna Hagner, Teija Försti: Suffragettien sisaret.
- Kvinnans 100 år: Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf - Unioni Naisasialiitto Suomessa ry 1892-1992/ [text: Eeva-Liisa Nurmi, Nina Degerstadt ...]; [översättning: Nina Roos]. Helsinfors [Helsinki] 1994.
- Jallinoja, Riitta. Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet: naisasialiike naisten elämäntilanteen muutoksen ja yhteiskunnallis-aatteellisen murroksen heijastajana. Väitöskirja. Porvoo: WSOY, 1983.
