Tulimyrsky
Wikipedia
Tulimyrskyssä monet tulipalot laajalla alueella yhdistyvät valtavaksi roihuksi. Suuri tulipalo synnyttää pyörteisen nousevan ilmapatsaan. Nouseva ilmapatsas imee sisäänsä myrskyn nopeudella ilmaa. Tulimyrsky on yleensä metsäpalon aiheuttama ilmiö, mutta tulimyrsky voidaan saada aikaiseksi myös ihmisen toimesta esim räjähteillä. Hampurin pommitus toisessa maailmansodassa synnytti valtavan tulimyrskyn: tuli levisi nopeasti ja siihen päin puhaltava myrskynomainen tuuli imi ihmisiä palavaan pätsiin, joka muistutti sulatusuunia. Myös Dresdeniä, Tokiota ja Kasselia pommitettiin palopommeilla, ja tulimyrskyt syttyivät, samoin kuin Darmstadtissa ja Stuttgartissa.
Toisessa maailmansodassa talot pommitettiin ensin hajalle, ja sitten pudotettiin palopommeja, joilla paljastunut puutavara syttyi. Tämän jälkeen pommitettiin vielä alueita palomiesten toiminnan estämiseksi. Palopommeissa käytettiin toisen maailmansodan alussa fosforia, myöhemmin napalmia.
Jos suuri vetypommi räjäytetään kaupungin yllä, sen lämpösäteily voi synnyttää tulimyrskyn. Hiroshimassa ja Nagasakissa tulipalot aiheuttivat huomattavia tuhoja.
[muokkaa] Tulimyrsky
Kun jokin alue alkaa palaa, sen ympärille syntyy tulen lämmittämä kuuma ilmakupla jossa on runsaasti kaasumaisia palamistuotteita, joka alkaa nousta. Kun ilmakupla nousee, tilalle virtaa ympäristöstä viileämpää ilmaa. Tuli palaa 2000 asteen voimalla. Myrskystä lähtee maan pintaa pitkin vaeltemaan nopeita ilmapyörteitä, "tulitornadoita". Tulimyrsky on voimakkain tulirintamassa, joka etenee alkuperäisestä palopaikasta. Voimakas kuumuus kuivattaa ennen tulen saapumista materiaaleja helposti syttyviksi, ja irrottaa materiaaleista palavia kaasuja. Australiassa eukalyptuspuut ja muut puut varastoivat öljyä kuivuuden takia, ja palavat helposti. Myös jotkut muut kasvit erittävät kuumetessaan helposti syttyviä kaasuja.
