Tosca
Wikipedia
| Tosca | ||
 |
||
| alkuperäinen nimi | Tosca Melodramma in 3 atti |
|
| säveltäjä | Giacomo Puccini | |
| libretto | Luigi Illica ja Giuseppe Giacosa | |
| pohjautuu | Victorien Sardoun näytelmään La Tosca | |
| tyylilaji | opera seria | |
| esityskieli | italia | |
| kantaesitys | 14. tammikuuta 1900 | |
| paikka | Teatro Constanzi, Rooma | |
| aikajana Puccinin oopperoista | ||
|---|---|---|
| La Bohème 1896 |
Tosca 1900 |
Madama Butterfly 1904 |
Tosca on Giacomo Puccinin säveltämä ooppera joka sijoittuu Roomaan 1800. Ensi-illassa Toscana oli Hariclea Darcléa, Cavaradossi oli Emilio De Marchi ja Scarpia Eugenio Giraldoni. Esityksen johti Leopole Mugnone. Tosca on koko oopperakirjallisuuden eräs suosituimpia ja rakastetuimpia teoksia. Suuri syy Toscan suosioon on hyvin jäsennetty libretto. Se on loistava melodraama, jossa Puccinin musiikillinen lahjakkuus ja hänen emotionaalinen ajan ja paikan tajunsa on hienoimmillaan.
Victorien Sardoun La Tosca
Ranskalainen kirjailija Victorien Sardou (1831-1908) oli aikansa suositumpia näytelmäkirjailijoita. Hänen kirjoittamansa viisinäytöksisen La Toscan ensi-ilta oli 24.11.1887 Porte Saint-Martinin teatterissa. Näytelmän menestykseen vaikutti, että se oli tehty mittatilaustyönä Sarah Bernhardtille.
La Toscassa Sardou sekoittaa hienosti näytelmässään historian todellisuuden ja fiktion. Oopperan historiallinen tausta liittyy Napoleonin toiseen Italian sotaretkeen, Napoleonin vastaiseen allianssin, Italian jakoon pieniin valtioihin ja Marengon taisteluun 14.6.1800.
Näytelmästä oopperaksi
Aluksi Sardou ei ollut innostunut kovinkaan innostunut näytelmänsä tekemisestä oopperaksi. Oopperasäveltäjä Alberto Franchetti (1860 – 1942) ja libretisti Luigi Illica tapasivat 1894 Pariisissa Victorien Sardoun. Giuseppe Verdi oli myös kiinnostunut, mutta korkea iän vuoksi hän jätti aiheen. Sardou myi oopperaoikeudet Franchettille.
Puccini oli nähnyt näytelmän jo kaksi vuotta (1890) sen ensi esityksen jälkeen ja kiinnostui siitä aiheena. Giulio Ricordi oli vakuuttunut, että Tosca Puccinin käsissä olisi onnistuneempi kuin Francettin. Monimuotoisen vakuuttelun, painostuksen ja harhainformation jälkeen Ricordi avustajineen onnistui vakuuttamaan Franchettin Toscan murhineen ja kidutuksineen olevan sopimaton oopperaksi. Lopuksi Victorien Sardou saatiin myymään oopperaoikeudet Puccinille. Näytteeksi Puccini soitti pianolla musiikkia Toscasta. (Todellisuudessa Puccini soitti otteita Manon Lescautista ja La Bohèmesta).
Toscan tapahtumapaikat
Sardou on merkinnyt näytelmäänsä päiväksi 17.6.1800. Puccini sen sijaan librettoon merkitsi vain kesäkuu 1800. Toscan tapahtumapaikat ovat Roomassa todellisia ja olemassa olevia rakennuksia. Tosca tapahtuu yhden vuorokauden aikana.
I näytös Sardoun La Toscassa on sijoitettu Sant' Andrea al Quirinalen kirkkoon. Puccini muuttaa sen Sant' Andrea della Valleen ja näytös tapahtuu puolenpäivän aikaan. II näytös tapahtuu illalla Palazzo Farnesessa. Palazzo toimii nykyisin Ranskan suurlähetystönä. Sardou sijoitti Scarpian huoneen kolmanteen kerrokseen ja kuningatar Maria Carolinan juhlien musiikki tulee ikkunasta sisään. Cavaradossin huvilan Sardou sijoittaa melko tarkasti Caracallan kylpylän luo. III näytös tapahtuu klo 4 aamulla Castel Sant' Angelossa. Se on keisari Hadrianuksen muistomerkki.
Toscan ensi-ilta
Poliittinen ilmasto oli kriittinen.Poliisipäällikkö tuli kapellimestarin Leopoldo Mugnonen pukuhuoneeseen kertomaan, että ensi-illassa oli läsnä kuningatar Margherita, hallituksen jäseniä ja senaattoreita ja poliittinen pommi-isku on mahdollinen. Jos näin tapahtuisi, niin orkesterin olisi aloitettava kansallishymni. Esitys alkoi äänekkäästi. Yleisö oli levotonta. Myöhään tulijat aiheuttivat niin kovat vastalauseet, että Mugnone joutui aloittamaan esityksen uudelleen. Useat kriitikot arvostelivat juonta ja vertasivat sitä näytelmään. Pääosin kuitenkin ooppera hyväksyttiin. Yleisö hyväksyi oopperan nopeasti. Esitys sai kaksikymmentä uusintaa ja pian se levisi ympäri Italiaa ja sitten maailman.
Toscan musiikki
Eri lähteet mainitsevat sävellystyön alkaneen joko I näytöksen rakkausdueton lopusta Mia gelosa tai sitten Te Deumista. Oopperan nimi on Tosca mutta kuitenkin se alkaa Scarpian teemalla. Eri teemoja, niiden muistutuksia ja metamorfooseja Toscassa lasketaan olevan yli 60 kpl. Te Deumia varten Puccini sai apua Isä Pietro Panichellilta, Kirkonkello kohtauksessa Puccinia avusti Maestro Meluzziin. Erityisesti Puccinia kiinosti Pietarin kirkon suurin kello kuuluisa campanone. Heräävän Rooman kirkonkellojen ääniä Puccini kävi kuuntelemassa Castel Sant'Angelon ylätasanteella. Lisäksi Puccini III näytöksen alussa Rooman murteella lauletun perinteisen Campagnalaisen paimenlaulunalun sanat Puccini sai roomalaiselta runoilijalta Luigi Zanazzolta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tunnettuja aarioita, duettoja ja kohtauksia
- "Recondita armonia" - Cavaradossi I näyt
- "Mia gelosa" - Toscan ja Cavaradossin rakkausduetto I näyt
- "Te Deum" - Kuoro ja Scarpia I näyt
- "Vissi d’arte, vissi d’amore" - Tosca II näyt
- "E lucevan le stelle" - Cavaradossi III näyt
- "O dolci mani" - Toscan ja Cavaradossin rakkauduetto III näytös
[muokkaa] Hahmot
[muokkaa] Pääroolit
[muokkaa] Sivuroolit
- Cesare Angelotti - basso
- Sakrestani - baritoni
- Spoletta - tenori
- Sciarrone - basso
- Vanginvartija - basso
- Paimenpoika - altto tai poikasopraano
[muokkaa] Tapahtumapaikka ja -aika ja oopperan kesto
Aika: kesäkuu 1800 Paikka: Rooma
Kesto: I näytös 45’, II näytös 40’ ja III näytös 25’. Yhteensä n. 2 h
[muokkaa] Lyhyt juoniseloste
I näytös
Ooppera alkaa kolmella soinnilla fff,tutta forza joka kuvaa Scarpian ylimielistä ja kostonhaluista luonnetta. Scarpia-teemaan loppuuvat myös I ja II näytökset. Sant’Andrea della Vallen kirkko Roomassa. Oikealla on Attavantien kappeli ja vasemmalla maalaustelineet, siellä on iso maalaus peitettynä. Telineillä on myös maalarin työvälineet ja kori. Poliittinen vanki ja entinen Roman tasavallan konsuli Cesare Angelotti, saapuu ja löytää avaimen Neitsyt Marian alttarilta Attavantien sukukappeliin ja menee sisälle. Sakrestani tulee ja polvistuu rukoilemaan, samalla taiteilija Cavaradossi saapuu. Cavaradossi paljastaa keskeneräisen, sinisilmäsen ja kultatukkaisen Maria Magdalena-maalauksen. Sakrestani tunnistaa taulussa kirkossa usein rukoilemassa käyneen naisen. Cavaradossi vertailee rakastamansa Floria Toscan kasvonpiirteitä kuvan esittämään Magdalenaan Recondita armonia (Salaperäinen harmonia). Sakrestanin poistuttua Angelotti tulee piilosta. Angelottin ja Cavaradossin keskustelun keskeyttää sisään saapuva Floria Tosca. Angelotti piiloutuu uudestaan. Oopperalaulaja Tosca on kuullut ääniä kirkosta ja on mustasukkainen. Hän ehdottaa tapaamista illan esityksen jälkeen. Cavaradossi haluaisi jatkaa työtään ja Tosca on lähtemäisillään. Katsoessaan taideteosta Tosca tunnistaa Maria Magdalenan muistuttavan Markiisitar Attavantia. Toscan mustasukkaisuus voimistuu. Rakkausduetto Mia gelosa (Olet mustasukkainen). Lopuksi Tosca pyytää taiteilijaa maalaamaan tummat silmät Magdalenalle.
Cavaradossin ja Angelottin keskustelussa Cavaradossi ehdottaa Angelottille piilopaikaksi huvilansa kuivunutta kaivoa. Vankilasta kuuluu tykinlaukaus ja molemmat poistuvat. Sakrestani saapuu tyhjään kirkkoon innostuneena kertomaan että Bonaparte on voitettu. Illan ohjelma on muutettu ja Floria Tosca laula kantaatin kuningattaren läsnä ollessa Farnesen palatsissa. Kirkossa alkaa pian Te Deum voiton kunniaksi ja kuorolaisia saapuu paikalle.
Kesken iloa polisiipäällikkö Scarpia saapuu Spolettan ja Sciaronen kanssa. Attavantien kappeli tutkitaan ja sieltä löytyy viuhka, jossa on Attavantien sukuvaakuna. Tosca palaa kirkkoon ilmoittamaan illan ohjelman muutoksesta. Scarpia yllyttää Toscan mustasukkaisuuden raivoon Attavantin viuhkan avulla. Tosca lähtee kirkosta suunnattoman raivon vallassa itkien. Scarpia käskee Spolettan seurata Toscaa ja raportoida kaiken illalla Farnesen palatsissa. Te Deum alkaa ja se aikana Scarpia ilmaisee halunsa saada Tosca syliinsä ja Cavaradossi hirteen. Lopuksi hän huudahtaa Tosca, mi fai dimenticare Iddio (Tosca, saat minut unohtamaan Jumalan), sen jälkeen Scarpia yhtyy Te Deumiin.
II näytös
Palazzo Farnese, Scarpian huoneisto. Suuri ikkuna on palatsin pihalle päin. Scarpia istuu syömässä. Alapuolen juhlahuoneistoista kuuluu orkesterin soittoa. Scarpia miettii tulevaa Tosca è buon falco (Tosca on syötti) ja antaa Sciarrolle viestin vietäväksi Toscalle. Spoletta palaa raportoimaan, Angelottia ei löytynyt mutta Cavaradossi pidätettiin. Cavaradossi tuodaan sisälle, hän ei kuitenkaan kerro mitään. Cavaradossin siirretään viereiseen huoneeseen käsittelyä varten. Sisällä on jo teloittaja kidutusvälineiden kanssa valmiina. Tosca saapuu. Scarpian alkaa kiristää Toscaa Cavaradossilla. Viereisestä huoneesta kuuluu vaikerrusta ja Tosca rukoilee armoa rakastetulleen. Tosca on suunniltaan epätoivoista ja paljastaa Nel pozzo - nel giardino (Kaivossa -puutarhassa) Cavaradossi tuodaan kidutuskammiosta ja hän kysyy Toscalta pitikö tämä salaisuuden. Tosca myöntää. Kuuluvalla ja käskevällä äänellä Scarpia sanoo Spolettalle ”Kaivo puutarhassa - mene Spoletta!” Cavaradossi raivostuu Toscalle.
Sciarroni tuo huonoja uutisia. Huhu itävältalaisten voitosta oli väärä. He ovatkin kärsineet tappion ja Bonaparte voitti Marengon taistelun. Cavaradossi nousee innoissaan ja huudahtaa Vittoria, vittoria. Sillä Cavaradossi allekirjoitti oman kuolemantuomionsa. Tosca rukoilee armoa Cavaradossille. Quanto? Il Prezzo? (Paljonko? Hinta?) kysyy Tosca halveksien. Scarpia vastaa rauhallisesti Già mi dicon venal, ma a donna bella non mi vendo a prezzo di moneta. (Vihamieheni sanovat minun olevan lahjottavissa, mutta kaunis nainen ei minua osta rahalla). Tosca on epätovoinen rukoilee Vissi d’arte, vissi d’amore (Elin taiteelle, elin rakkaudelle). Scarpia vastaa Toscan rukoukseen: ”Olet huono tinkimään, pyydät henkeä. Minä pyydän vain hetkeä”. Paineen alla Tosca nyökkää heikosti mutta vaatii Cavaradossin välitöntä vapauttamista. Scarpia myöntyy mutta sanoo, että vapautus tapahtuu valeteloituksen jälkeen. Scarpia antaa merkitsevästi ja painokkaasti ohjeet Spolettalle teloituksesta - ”aivan kuten tehtiin Kreivi Palmierille. Ymmärräthän?”
Tosca vaatii lähtölupaa itselleen ja Cavaradossille. Scarpia kirjoittaa luvan, taittaa paperin ja lähestyy Toscaa kädet levällään. Tosca työntää veitsen Scarpian sydämeen. Questo è il bacio di Tosca (Tämä on Toscan suudelma). Tosca etsii lupalapun, vilkaisee ruumista ja mumisee E avanti a lui tremava tutta Roma (Häntä pelkäsi koko Rooma). Lähtiessään hän asettaa kyntteliköt ruumiin molemmille puolille ja krusifiksin rinnan päälle.
III näytös
Tasanne Sant’ Angelon vankilassa. Vasemmalla on pöytä, penkki ja tuoli. Pöydällä on lamppu, suuri rekisterikirja ja kirjoitusmateriaalia. Yhdellä seinällä on ristiinnaulitun kuva ja sen edessä tuli. Oikealla on ovi auki ja se johtaa vankilan tasanteelle. Vatikaani ja Pietarinkirkko näkyvät kaukaisuudessa. Kirkas taivas on täynnä tähtiä. On juuri aamunkoitto. Lyhyt alkusoitto kuvaa aamuun heräävää Roomaa. Paimenpoika laulaa kaihoisasti surullisen rakkauslaulun Io de sospiri (Huokaukset hartaat). Kirkkojen kellot soittavat aamun ensimmäistä Ave Mariaa. Kaupunki herää uuteen aamuun. Kirkonkellokohtauksen lopuksi soi orkesterista Cavaradossin tuleva aariaa e lucevan le stelle ja sen aikana lyö Pietarinkirkon suurin kello Campanone muutaman kerran.
Cavaradossi tuodaan teloitettavaksi, kirjoitaessaan hän vaipuu muistoihin ja laulaa jäähyväiset elämälle E lucevan le stelle (Tähdet ylläni). Tosca saapuu ja kertoo tappaneensa Scarpian sekä saaneensa lähtöluvan maasta. Cavaradossin ja Toscan toinen rakkauduetto O dolci mani mansuete e pure (Kätesi rakkaat, hellät ja niin puhtaat). Tosca sanoo vapautuksen ehtona on valeteloitus. Teloitusryhmä saapuu ja järjestäytyy. Upseerin miekan pudottua sotilaat ampuvat ja Cavaradossi lyhistyy maahan. Teloitusryhmän poistuttua Tosca kehottaa Cavaradossia nousemaan. Tosca tajuaa kauhistuneena Scarpian pettäneen hänet ja määränneensä oikean teloituksen - kuten Palmierille. Scarpian murha on paljastunut, Spoletta ja Sciarroni tulevat pidättämään Toscaa. Tosca nousee muurille ja hyppää Tiberiin julistaen O Scarpia, avanti a Dio (Scarpia, tapaamme Jumalan edessä). Ooppera päättyy dramaattisesti takautumaan aariasta E lucevan le stelle, tutta forza.
