Toivo Loukola

Wikipedia

Toivo Aarne Loukola (s. 2. lokakuuta 1902, Kortesjärvi - k. 10. tammikuuta 1984) oli suomalainen juoksija ja 3 000 metrin estejuoksun olympiavoittaja.

Loukola aloitti urheilu-uransa korkeushyppääjänä, mutta vaihtoi lajia muutettuaan Helsinkiin. Pieni, kalpea ja laiha Loukola vapautettiin vuonna 1923 asepalveluksesta. Seuratasolla Loukola edusti Helsingin Poliisi-Voimailijoita.

Vuonna 1928 Loukola juoksi kuukautta ennen kisoja olympiakarsinnoissa uuden 3 000 metrin esteiden epävirallisen maailmanennätyksen 9.25,2. Amsterdamin olympialaisissa hän selvitti tiensä estekisan finaaliin helposti ja oli 10 000 metrin juoksussa seitsemäs (aika 31.39,0). 4. elokuuta juostussa loppukilpailussa häntä vastassa olivat maanmiehet ja erilaisten vaivojen vaivaamat Paavo Nurmi ja Ville Ritola, jotka olivat edellisenä päivänä juosseet 5 000 metriä. Ritola antautui aikaisessa vaiheessa kärkivauhdista ja 2 000 metrin kohdalla Nurmen kompuroidessa esteellä, Loukola hyökkäsi ja kehitti 30 metrin etumatkan, joka kesti loppuun asti. Loukola voitti kilpailun uudella ME-ajalla 9.21,8 lähes kymmenen sekuntia edellä Nurmea. Ritola keskeytti toiseksi viimeisellä kierroksella. Ove Andersen kuitenkin täydensi Suomen kolmoisvoiton Nurmen ja Ritolan uran viimeisessä olympiajuoksussa.

Vuonna 1929 Loukola juoksi maailman kärkiajan 10 000 metrillä: 31.12,9. Tätä nopeammin olivat juosseet vain Nurmi ja Ritola. Esteissä hän juoksi alikorkuisilla aidoilla Aalborgissa 9.17,5. Vielä vuosina 1936 ja 1948 hän osallistui vielä maratonin olympiakarsintoihin.