Tikli
Wikipedia
| Tikli | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Tikli (Carduelis carduelis) on peiponsukuinen värikäs lintu, jota näkee etenkin talvella syömässä siemeniä talventörröttäjistä.
Katso myös : Tikliaisen merkki
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Tiklin "kasvot" ovat punaiset, pää muuten mustavalkoinen, vartalo ruskea ja valkea, ja siivet kelta-musta-valkoiset. Sukupuolet ovat lähes samannäköisiä, koiraalla on hieman enemmän punaista naamassa. Nuori lintu on yksivärisempi, ja siltä puuttuvat pään punainen ja musta väritys. Selässä ja kupeilla sillä on viirutusta. Kaikki tiklit käyvät läpi sulkasadon elo-lokakuussa, vanhat linnut täydellisen, jonka jälkeen ikäluokkien erottaminen maastossa on kyseenalaista.
Pituus 12-14 cm, paino n. 18 g. Koiras on hieman kookkaampi.
Äänet ovat helisevän korkeita "tik-li,stig-lits", mistä lintu on nimensäkin saanut. Laulua kuulee maaliskuulta alkaen puun latvasta, ja se on hyvin kirkasta, helisevää livertelyä. Tikli onkin ollut yksi kaikkein suosituimmista häkkilinnuista.
Lentotapa on suoraviivaista ja nopeaa. Pesimäajan ulkopuolella tiklit liikkuvat perheittäin tai parvissa, joissa enimmillään voi olla noin 100 yksilöä.
Vanhin suomalainen rengastettu tikli on ollut 10 vuotta 1 kuukautta 12 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Tikli pesii lähes koko Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Etelä-Suomessa pesii n. 6000 tikliparia. Se muuttaa ainakin paikallisesti talven kylmimpinä aikoina paremmille ruokamaille eteläisempiin Itämeren maihin. Osa talvehtii meillä. Syysmuutto tapahtuu lokakuussa, kevätmuutto maalis-huhtikuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Tikli on kultturilintu. Tavallisin se on kaupunkien puistoissa ja omakotitalojen seassa kasvavissa pikku metsiköissä. Kartanoilla ja vanhoilla maataloilla voi olla oma parinsa, ja hautausmaat puistomaisine metsineen ovat sen suosiossa. Pesimäajan ulkopuolella tiklit parveilevat rikkaruohostoissa ja korjatuilla viljapelloilla. Talvella sen on yhä useammin havaittu käyvän lintulaudoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Tiklin kaunis pesä on tavallisesti männyn tai lehtipuun oksalla, tavallisesti korkealla, 5-15 metrissä. Muninta alkaa aikaisintaan vapun maissa. Naaras munii 4-6, tavallisesti 5 vaaleaa, pilkullista munaa, joita se hautoo noin 12 vrk. Molemmat emot ruokkivat poikasia n. 2 viikkoa. Pesän reunoille kertyy poikasten ulosteista kerros, sillä emot eivät kanna isompien poikasten ulosteita pesästä. Tikli pesii yleensä 2 kertaa kesässä.
[muokkaa] Ravinto
Pienikokoiset siemenet, kuten ohdakkeiden, nokkosen ja voikukan siemenet. Syksyllä herkkua ovat takiaisen siemenet. Talviaikaan maistuvat myös koivun, lepän ja männyn siemenet sekä silmut. Lintulaudoilla syö auringonkukansiemeniä. Hyönteisiä ja kuvussa pehmenneitä siemeniä poikasruokana.
