Taigauunilintu

Wikipedia

Taigauunilintu
Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu

Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Varpuslinnut Passeriformes
Heimo:	Kertut Sylviidae
Suku:	Phylloscopus
Laji:	inornatus

Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) on Aasiassa pesivä pikkulintu, entiseltä nimeltään kirjosiipiuunilintu. Katso myös kashmirinuunilintu.

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Pituus noin 10 cm, paino 6 - 8 g, väritys harmaanvihertävä. Selkäpuoli vihertävä, vatsa valkoinen. Silmäjuova musta ja silmäkulmajuova voimakas, harmaanvihreällä päälaella voi olla hyvin himmeä päälaenjuovan aihe. Siivellä kaksi vaaleaa voimakasta siipijuovaa - isoilla ja pienillä peitinhöyhenillä - joita ympäröivät tummemmat alueet, jotka korostavat juovien räikeyttä. Yläperä samanvärinen kuin selkä. Tertiaalien reunat vaaleat. Jalat ja nokka vaaleat.

Helppo huomata kutsuäänestä, joka on kova, korkea, kuusitiaismainen "tsy-i" tai "tsiy-i".

[muokkaa] Levinneisyys

Taigauunilintu on muuttolintu, joka pesii Aasian pohjoisosissa Uralin itäpuolella, ja talvehtii Aasian eteläosissa. Joskus se harhautuu muuttomatkoillaan Eurooppaan, jossa yksi runsaimpia siperialaisia harhailijoita. Suomessa tavataan vuosittain joitain kymmeniä taigauunilintuja, lähestulkoon kaikki havainnot syys-lokakuulta. Useimmiten linnut nähdään rannikon niemissä, kaupunkien puistoissa ja ulkosaariston saarilla. Määrät vaihtelevat vuosittain paristakymmenestä lähemmäs sataan yksilöön.

[muokkaa] Elinympäristö

Taigan lehtipuuvaltaiset metsät. Himalajalla mieluisin pesimäympäristö 2 - 3 kilometrin korkeudessa.

[muokkaa] Lisääntyminen

Taigauunilintu tekee pesänsä maahan, mättääseen, juurakkoon tms. Pesä on uunilintumainen, missä sisäänkäynti on pesän sivulla. Munia on 4-7, ja naaras hautoo niitä vajaan 2 viikkoa.