T-90

Wikipedia

T-90


Kuvaus
Tyyppi	taistelupanssarivaunu
Miehistö	3
Valmistaja	Uralvagonzavod
Valmistusmäärä
Mitat
Pituus	9,53 m
Leveys	3,78 m
Korkeus	2,22 m
Massa
Massa	46 500 kg
Voimanlähde
Moottori	Uraltrac V-84MS V-12 nelitahti
Polttoaine	T-1-,TS-2 kerosiini tai 72 okt. bensiini
Teho	750 kW
Suoritusarvot
Huippunopeus	65 km/h maantiellä, 45 km/h maastossa
Toimintasäde	375 km, lisäpolttoainetankeilla 550 km
Aseistus
Tykki	2A46M 125 mm rihlaamaton
Ilmatorjunta	12,7 mm itkk
Maataistelu	7,62 mm kk

T-90 on venäläinen taistelupanssarivaunu, joka otettiin käyttöön vuonna 1993. T-90 on Venäjän asevoimien käytössä olevista nykyaikaisin taistelupanssarivaunu.

[muokkaa] Kehitys

T-90:tä valmistetaan Nižni Tagilin kaupungissa Uralilla. Vaunun on suunnittelija on Kartsev-Venediktov. Uralvagonin (eng. Vakonga works) tehdas on sama, missä suuri osa neuvostovalmisteisista T-72 vaunuista tehtiin.

T-90 onkin pikemminkin uusi versio T-72:sta kuin kokonaan oma mallinsa, koska mitään osaa edeltäjästä ei ole vaihdettu. Jokaista osa-aluetta on ainoastaan modernisoitu vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Lähes T-90:n tasoa vastaa uudelleen varusteltu T-72S.

Vaikka T-90 perustuukin T-72:lle, on siihen liitetty myös T-80:n yhteydessä kehitettyjä ominaisuuksia, mm. puolustusjärjestelmä Štora-1 on liitetty vaunuun T-80:stä.

1990-luvun alkupuolella Venäjä ylläpiti täysmittaisia kahden taistelupanssarivaunun kehityshanketta. T-80:n osoittauduttua liian kalliiksi 2,2 milj USD/kpl, siirryttiin kehittämään edullisempaa T-90:ä 1,6 milj USD/kpl (kurssit em. ajalta). T-90:stä oli tarkoitus tulla Venäjän armeijan panssareiden pääkalustoa. Resurssien puute on kuitenkin haitannut sen laajamittaista käyttöönottoa. Vaunuja on otettu käyttöön länsimaisten arvioiden mukaan vain joitakin satoja^lähde?. Venäjä kuitenkin vie vaunuja suoraan ja myös lisensoi sen valmistusta.

Malleja on kolme: S (С kyrillisin aakkosin), E sekä SK ja K, joista jälkimmäiset ovat komentovaunumalleja.

[muokkaa] Venäläis-intialainen T-90 - Bhishma

15. helmikuuta 2001 allekirjoitetun sopimuksen mukaan Intialle suoraan ja valmistuslisenssioikeudella myytävät 310 vaunua käyttävät erilaista moottoria kuin Venäjän operoimat vaunut, eikä niissä ole Štora-1 tai Arena-puolustusjärjestelmiä. Intialle toimitetuista vaunuista 186 koottiin Intiassa, jossa niille annettiin mallinimi Bhishma.

[muokkaa] Ominaisuudet

T-90 noudattaa neuvostoajoilta periytyvää panssarivaunukehitystä, koska se on paranneltu versio 1970-luvun vaunusta T-72:sta. Ominaista on tornin pyöreys ja matala siluetti. Lisäksi vaunu on huomattavan kevyt: 46,5-50 tonnia taistelupainoisena. Keveydestä huolimatta vaunun huippunopeus on vain hieman parempi kuin edeltäjällään (65 km/h).

T-90 jää liikkuvuudessa hieman Leopard 2:sta (72 km/h). Toisaalta vaunun keveys tekee siitä käyttökelpoisemman eri maastoissa ja olosuhteissa, joita esimerkiksi tärkein vienti- ja lisenssivalmistusmaa Intia käsittää. Vaunun moottori on V-84MS, nestejäähdytteinen, 38,8 l-, nelitahti-,V12-, kuivakampikammiodieselmoottori. Moottori on erittäin yksinkertainen ja tomintavarma. Se kehitettiin alun perin T-34 vaunun V-2 moottorista. Kaikki lisälaitteet (laturi, vesi-, öljy-, naftapumput jne.) toimivat hammaspyörävälityksellä. Sivukiertokankirakenne säästää paljon tilaa. Moottorin teho on 840 hv (vrt. T-80:n ensimmäiset mallit 1250 hv) ja vääntömomentti 3200 Nm. Moottorin etuna on nimenomaan yksinkertaisuus, luotettavuus ja toimintavarmuus kaikissa olosuhteissa. Moottoria on monipolttoainekone eli sitä voi tarvittaessa käyttää myös kerosiinilla tai bensiinillä.

[muokkaa] Taistelukyky

T-90 on panssaroitu toisen sukupolven reaktiivipanssarilla (Kontakt ERA). Lisäksi torni sisältää reaktiivipanssaroinnin. T-80:n kehnosta menestyksestä Tšetšeniassa johtuen myös tornin kattoon on lisätty reaktiivipanssarointi, joka parantaa vaunun taisteluselviytymiskykyä urbaanissa ympäristössä. Venäläisiin S-mallin vaunuihin on liitetty Štora-1 puolustusjärjestelmä. Vaunut on varustettu ABC-suojauksella.

Aseistus on sama kuin vanhemmassa T-80:ssä. Pääase on 125 mm sileäputkinen panssarivaunukanuuna 2A46M, jonka tulinopeus on 6-8 laukausta minuutissa. Ammustyyppi voi olla kuorma-ammus (AP), alikaliiperiammus (APDS), ontelokranaatti (HEAT) tai sirpalekranaatti (HE-FRAG). Pst-ohjus on laserohjattava 9M119 Refleks (NATO: AT-11 Sniper), joka voidaan ampua 100-4000 metrin päähän tai 5 kilometrin etäisyydelle ilma-alusta vastaan. Lisäksi yksi 7,62mm (PKT) tykinsuuntainen konekivääri ja yksi tornin katolla oleva 12,7mm (NSVT) ilmatorjuntakonekivääri. Lisäksi vaunussa on 12 82mm savuheitintä.

Vaunun ampumisjärjestelmät ovat edistykselliset. Ampujan järjestelmiin kuuluu ranskalainen Agave-lämpökamerajärjestelmä TO1-KO1, jolla voidaan tunnistaa vaunu pimeissä olosuhteissa jopa 2,5 kilometrin päästä. Ampumajärjestelmä on 1A4GT, jossa komentaja voi manuaalisesti ohittaa ampujan valitseman maalin haluamaansa kohteeseen. Ampujan ampumajärjestelmä käsittää laseretäisyysmittarin, jota käytetään myös ohjuksen ohjaamiseen, ballistisen tietokoneen 1V528 ja DVE-BS tuulimittarin. Komentajalla on käytössään TKN-4S-järjestelmä, joka mahdollistaa vaunun tunnistamisen 800 metrin päähän päivällä ja 700 metriin pimeässä. Ajajalla on käytössään TVN-5-infrapuna-järjestelmä.

Kokonaisuudessaan vaunu on Venäjän kehittynein panssarivaunun tähän mennessä ja on erittäin kilpailukykyinen länsimaisille vastineilleen. Toistaiseksi länsimaisissa vaunuissa ei ole nähty Štoran kaltaisia puolustusjärjestelmiä muulla kuin prototyyppiasteella.

[muokkaa] Tekniset tiedot

Miehistö 3
Aseistus:
- 1kpl 125mm panssarikanuuna/ohjuslaukaisin
- 1kpl 7.62mm kk
- 1kpl 12.7mm kk (ilmatorjunta)
- 2kpl 6 savukranaatin heitintä
Pituus:
- ilman panssarivaunukanuunaa: 6.86m
- panssarivaunukanuunan kanssa: 9.53m
Leveys: 3.78m
Korkeus: 2.226m
Maavara: 0.47m
Taistelupaino: 46.5t
Normaalipaino: 44.5t
Telapaine: 0.91 Kg/cm2
Moottori: V-84MS 12-sylinterinen diesel 840hp vääntömomentti 3200 Nm
Huippunopeus tiellä: 60km/h
Toimintamatka: 375km, lisäpolttoainetankeilla 550km
Polttoainesäiliön tilavuus: 1200 litraa