Keskustelu:Suomen maavoimat
Wikipedia
Ehdottaisin, että artikkelin kirjoittaja ottaisi perustaksi kaksi asiakirjaa: turvallisuusselonteon 1997 ja 2004 sekä STAEn. Näin ollen aineisto ANKKUROITUISI johonkin konkreettiseen. Rauhanajan yksiköt ovat tietenki mielenkiintoisia varusmiehille, jotka etsivät mieluisaa palveluspaikkaa, mutta niillä ei ole mitään tekemistä armeijan tehtävän, sodan ajan armeijan kanssa. Siksi rauhanajan organisaatio voitaisiin tunkea jollekin omalle sivulleen.
1.1.2008 alkavat sotilasläänijako on tärkeä, koska sotilasläänien alaisiksi tulee sotilaspiirejä ja maanpuolustuskoulutuksen [1] toimintakeskuksia.
Nimityksistä puheen ollen Suomessa "armeija" tarkoittaa puolustusvoimia, sen kolmea puolustushaaraa; maavoimia, merivoimia ja ilmavoimia. Kuka ei usko tätä jakoa, lukekoot kenr Hägglundin kirjan Euroopan puolustus ja todetkoon, että hän on ollut yksi ainoista aidoista puolustusvoimien komentajista. Suurissa maissa ei tällaista ole, vaan laivaston ja strategisten ilmavoimien vuoksi hän on ainoastaan aselajikomentajien (käytännössä puolustushaarakomentajien) neuvoston puheenjohtaja.
- Tuo army = pelkästään maavoimat, tunkee läpi englannin kielestä. Suomessa ei tosiaankaan ole aselajineuvoston puheenjohtajaa, vaan puolustusvoimien komentaja on maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien komentaja.
Suomen kielessä armeija tarkoittaa puolustusvoimia, ei pelkästään maavoimia niin kuin merivalta Britanniassa tai Yhdysvalloissa.
Suomessa puolustusvoimat jakautuu toiminnallisesti kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, merivoimiin ja ilmavoimiin.
Alueellisesti maa on jaettu 1. syyskuuta 1990 alkaen kolmeen sotilaslääneistä koostuvaan maanpuolustusalueeseen. Sotilasläänit ovat ovat koostuneet ensiksi läänijaon pohjalle ja sittemmin maakuntahallintouudistuksen vuoksi maakuntajaolle. Kukin maanpuolustusalue kykenee itsenäiseen johtamis- ja taistelutoimintaan.
Valtioneuvoston 23. syyskuuta 2004 julkaiseman puolustusselonteon mukaan maanpuolustusalueista luovutaan 1. tammikuuta 2008 mennessä siten, että pääesikuntaan sisältyvä maavoimaesikunta lakkautetaan ja perustetaan erillinen maavoimien esikunta Mikkeliin. Nykyiset maanpuolustusalueisiin sisältyvät kaksitoista sotilaslääniä lakkautetaan ja ne korvataan seitsemällä uudella sotilasläänillä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] puolustusaluejako 1990 ja 1997
Läntinen maanpuolustusalue
- Vaasan sotilaslääni (entinen Vaasan läänin alue)
- Etelä-Pohjanmaan liiton, Keski-Pohjanmaan liiton ja Österbotten förbundin (ruotsinkielisen Pohjanmaan rannikkoseudun) toiminta-alue
- Turun ja Porin sotilaslääni (entinen Turun ja Porin läänin alue)
- Varsinais-Suomen liiton, Satakuntaliiton ja Ahvenanmaan maakunnan toiminta-alue
- Keski-Suomen sotilaslääni (entinen Keski-Suomen läänin alue)
- Keski-Suomen liiton toiminta-alue
- Hämeen sotilaslääni (entinen Hämeen läänin alue)
- Hämeen liiton, Päijät-Hämeen liiton ja Pirkanmaan liiton toiminta-alue
- Uudenmaan sotilaslääni (entinen Uudenmaan läänin alue pl. Helsingin sotilasläänin alue)
- Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton toiminta-alue
- Helsingin sotilaslääni
- Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien alue
- rauhanaikaisia koulutusjoukko-osastoja tai laitoksia
-
- Pioneerirykmentti Keuruulla
- Porin Prikaati Säkylässä
- Tykistöprikaati Niinisalossa
- Hämeen rykmentti Lahdessa
- Panssariprikaati Hämeenlinnassa
- Viestirykmentti Riihimäellä
- Helsingin ilmatorjuntarykmentti Hyrylässä (Tuusula)
Pohjois-Suomen maanpuolustusalue
- Lapin sotilaslääni (entinen Lapin läänin alue)
- Lapin liiton toiminta-alue
- Oulun sotilaslääni (entinen Oulun läänin alue)
- Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liiton toiminta-alue
- rauhanaikaisia koulutusjoukko-osastoja tai laitoksia
-
- Jääkäriprikaati Sodankylässä
- Kainuun Prikaati Kajaanissa
- Lapin ilmatorjuntarykmentti Rovaniemellä
Itäinen maanpuolustusalue
- Kymen sotilaslääni (entinen Kymen läänin alue)
- Kymenlaakson liiton ja Etelä-Karjalan liiton toiminta-alue
- Mikkelin sotilaslääni (entinen Mikkelin läänin alue)
- Etelä-Savon liiton toiminta-alue
- Kuopion sotilaslääni (entinen Kuopion läänin alue)
- Savon liiton toiminta-alue
- Pohjois-Karjalan sotilaslääni (entinen Pohjois-Karjalan läänin alue)
- Pohjois-Karjalan liiton toiminta-alue
- rauhanaikaisia koulutusjoukko-osastoja tai laitoksia
-
- Karjalan Prikaati Vekaranjärvellä (Valkeala)
- Maasotakoulu Lappeenrannassa
- Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella
- Reserviupseerikoulu Haminassa
- Savon Prikaati Karkialammella (Mikkeli)
- Utin jääkärirykmentti Utissa
[muokkaa] suunniteltu puolustusaluejako 2008 alkaen
Etelä-Suomen sotilaslääni
- esikunta Helsingissä, operatiivinen sotilaslääni
Länsi-Suomen sotilaslääni
- esikunta Hämeenlinnassa, operatiivinen sotilaslääni
Pohjanmaan sotilaslääni
- esikunta Vaasassa
Itä-Suomen sotilaslääni
- esikunta Kouvolassa, operatiivinen sotilaslääni
Savo-Karjalan sotilaslääni
- esikunta Kuopiossa
Pohjois-Suomen sotilaslääni
- esikunta Oulussa, operatiivinen sotilaslääni
Lapin sotilasläänin esikunta
- esikunta Rovaniemellä
[muokkaa] suunniteltuja sodanajan joukkoja 2008 alkaen
[muokkaa] operatiiviset joukot (ennen yleisjoukot)
- 3 valmiusprikaatia (VPr-05); yksi varustettu Nasu -telakuorma-autoilla, yksi AMV ja Pasi -kuljetuspanssariajoneuvoilla ja yksi CV-90 -rynnäkköpanssarivaunuilla
- 1 panssariprikaati; varustettu saksalaisella Leopard 2A4 ja/tai venäläisillä T-72 -taistelupanssarivaunuilla
- 4 jääkäriprikaatia (JPr-90); varustettu Pasi -kuljetuspanssariajoneuvoilla ja Nasu -telakuorma-autoilla
- 2 mekanisoitua taisteluosastoa; varustettu mm. Leopardeilla ja Paseilla yms.
- 1 helikopteripataljoona; varustettu EADSn NH-90 -kuljetushelikoptereilla
- ilmatorjuntaohjus- ja ilmatorjuntatykkiyksiköt
- tulenjohtoportaat
[muokkaa] alueelliset joukot (ennen paikallisjoukot)
- 7 jalkaväkiprikaatia (JvPr-80)
- 29 erillistä pataljoonaa tai taisteluosastoa
- 170 paikallispuolustusosastoa, mukaan lukien maakuntajoukot, aselajijoukkoja ja erillisyksiköitä
[muokkaa] lisätietoja
normisto
- asetus N:o 609/1990 maanpuolustusalueiden perustamisesta
- asetus N:o 649/ 1997 sotilasläänien muuttamisesta vastaamaan vanhan läänijaon sijasta vastaamaan uutta maakuntahallintojakoa
- valtioneuvoston puolustusselonteko (Suomen turvallisuus ja puolustuspolitiikka 2004, valtioneuvoston selonteko VNS/2004), sivut 118-120, PDF-sivunumerointi 120-122)
- Vuoden 2004 puolustusselonteossa valtioneuvosto ilmoittaa luopuvansa maanpuolustusalueista ja perustavansa maavoimille oman pääesikunnasta riippumattoman maavoimien esikunnan meri- ja ilmavoimien tapaan. Mikkeliin sijoitettava maavoimien esikunnan on tarkoitus korvata 2008 alkaen Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomen sotilasalueet yhdessä Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen operatiivisilla sotilaslääneillä sekä Lapin, Savo-Karjalan ja Vaasan sotilasläänillä.
kalustoa
- taistelijan varustusta
- valmiusprikaatin kalustoa
- kuljetuspanssariajoneuvo Patria XA-360 AMV (Porin prikaatissa Säkylässä)
- rynnäkköpanssarivaunu CV 9030 FIN (Karjalan prikaatissa Vekaranjärvellä)
- telakuorma-auto Nasu (NA-110) / (NA-140)(Kainuun prikaatissa Kajaanissa)
- jääkäriprikaatin kalustoa
- kuljetuspanssariajoneuvo Pasi (XA-180) / (XA-185) / (XA-203 "Super Pasi")
- kuljetuspanssariajoneuvo BTR-60
- panssariprikaatin kalustoa
- taistelupanssarivaunu Leopard 2 A4
- rynnäkköpanssarivaunut BMP-1 ja BMP-2
- erikoispanssarivaunut
- kuljetuskalustoa
- ilmatorjuntarykmentin kalustoa
- pioneerikalustoa
- viestikalustoa
- kenttätykistöä
- muuta kalustoa
[muokkaa] Hyvä ehdotus!
Hyvä ehdotus. Itse olen muokannut artikkelia melko vähän, enkä tunne sitä kohtaan mitään erityistä mielenkiintoa. Terv. Sakari Ahvenainen 09:20 marras 5, 2004 (UTC)
