Sirittäjä
Wikipedia
Sirittäjä Elinvoimainen |
||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) on uunilintuihin kuuluva pieni varpuslintu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Jonkin verran suurempi kuin pajulintu, vihreämpi selkäpuolelta ja puhtaan valkea alta. Valkoinen alapuoli rajoittuu jyrkästi keltaiseen kurkkuun. Sukupuolet samanväriset. Pituus 11-13 cm, paino 9-10 g.
Laulu on tunnusomainen, heleä sirinä, joka alkaa parilla hitaalla lyönnillä ja kiihtyy loppua kohden: ikään kuin pyörittäisi pientä kolikkoa kovalla alustalla. Usein laulun lomassa kuuluu hömötiaismainen "hyy". Toisinaan innostuu esittämään laululentoa. Varoitusääni "tjöö".
Vanhin suomalainen rengastettu sirittäjä on ollut 8 vuotta 10 kuukautta 21 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Pesii lähes koko Euroopassa. Tavataan Etelä-Suomessa melko tavallisena, joskin harvalukuisena, rehevissä korkearunkoisissa lehti- ja sekametsissä, pohjoisempana harvinaisempi Kuusamon seuduille asti. Suomessa pesii n. 300 000 paria sirittäjiä.
Sirittäjä on muuttolintu, joka muuttaa elo-syyskuussa trooppiseen Afrikkaan, ja palaa sieltä toukokuussa-kesäkuun alussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Rehevissä korkearunkoisissa lehtimetsissä sekä sekametsissä, missä runsaasti lehtipuita. Pensaskerros ei saa olla tiheää, mutta kenttäkerroksessa saa mielellään olla runsaasti sananjalkoja tai saniaisia.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on maassa ruohoston kätkössä. Muninta alkaa toukokuun loppupuolella. Naaras munii tavallisesti 6 munaa ja hautoo niitä n. 13 vrk. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka lähtevät pesästä n. 2-viikkoisina.
[muokkaa] Ravinto
Hyönteissyöjä, jonka ruokalistaan kuuluvat myös hämähäkkieläimet.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Pulliainen, Erkki & Hietajärvi, Teuvo 1980: Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix pesivänä Sallan pohjoiskärjessä. - Lintumies 4.1980 s. 176-177. LYL.