Shakkisiirtojen merkintätavat
Wikipedia
Shakkisiirtojen merkintätavoilla tarkoitetaan niitä lyhennysjärjestelmiä, jotka on shakinpelaajien keskuudessa hyväksytty shakkisiirtojen merkitsemiseksi shakkipeleistä pidettäviin pöytäkirjoihin. Näiden pöytäkirjojen pitäminen on pakollista turnauksissa. Niiden pitäminen tapahtuu siten, että kumpikin pelaaja heti tehtyään siirtonsa merkitsee sen kaavakkeeseen, joita jaetaan pelaajille ennen turnausta.
Monet shakkia pelaavat merkitsevät pelejänsä muistiin siirto siirrolta myös muutenkin. Näistä muistiinpanoista pelaajan on myös helppo myöhemmin tutkia pelattua peliä yksityiskohtaisesti ja miettiä mitä ehkä olisi voinut tehdä toisin. Tällainen analyysi on erittäin hyvä tapa kehittää omaa pelitasoaan. Olisi kuitenkin hyvin vaivalloista ja hidasta kirjoittaa jokainen siirto "tavallisella" kielellä (ratsu b4:ssä lyö sotilaan c6:sta), joten siirtojen muistiin merkitsemiseksi onkin kaksi tapaa.
Merkintätapoja on kaksi, algebrallinen ja deskriptiivinen. Lisäksi nykyisin ovat myös tunnettuja tietokoneohjelmien talletusmuodot (tiedostomuodot), esimerkiksi PGN (Portable Game Notation).
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Algebrallinen merkintätapa
| Nimi | Kirjain | Kuva |
|---|---|---|
| Sotilas |   |
|
| Ratsu | R |   |
| Lähetti | L |   |
| Torni | T |   |
| Kuningatar (Daami) | D |   |
| Kuningas | K |   |
Algebrallisia merkintätapoja on kaksi: pitkä ja lyhyt. Pitkässä merkintätavassa kirjoitetaan sekä siirron lähtöruutu että ruutu, johon nappula siirretään. Lyhyessä merkintätavassa merkitään vain kohderuutu, sillä yleensä vain yksi tietyntyyppinen nappula pääsee siirtymään tiettyyn ruutuun. Jos kuitenkin kahdella samantyyppisellä nappulalla on mahdollisuus siirtyä samaan ruutuun, merkitään myös lähtölinja tai -rivi. Lähtö- ja tuloruutu merkitään kuten usein shakkilaudan reunalle merkityt kirjaimet ja numerot osoittavat. Suomessa upseerien siirtoja merkitään niiden alkukirjaimia vastaavasti "T", "R", "L", "K", "D", ja englannissa "P" (engl. "Pawn") "R" ("Rook"), "N" ("Knight"), "B" ("Bishop"), "Q" ("Queen") ja "K" ("King"). Shakkia merkitään "+" ja mattia "X". Jos tavallisesta poiketen halutaan erityisesti osoittaa kaksoisshakki tai ohestalyönti, voidaan merkitä "++" ja "e.p.".
Esimerkki pitkästä merkintätavasta:
- 1.e2-e4 e7-e5 2.Lf1-c4 Rb8-c6 3.Dd1-h5 Rg8-f6?? 4.Dh5xf7X
Kyseinen peli esittää niin kutsutun koulumatin, johon aloittelevat pelaajat yllättävän usein lankeavat. Pelistä käy kuitenkin hyvin ilmi, mitä pitkällä merkintätavalla tarkoitetaan. Ennen jokaista siirtoa on merkitty siirtyvä nappula, paitsi jos nappula on sotilas. Ruutuja erottava viiva korvataan x-kirjaimella, jos kohderuudusta lyödään nappula. 3...Rg8-f6 siirron jälkeen oleva "??" tarkoittaa siirron olevan paha virhe mustalta. Yksi kysymysmerkki tarkoittaisi virhettä, kun taas huutomerkki hyvää siirtoa ja kaksi huutomerkkiä loistavaa siirtoa. Kysymys- ja huutomerkkejä ei merkitä pelin aikana, vaan ulkopuolinen henkilö merkitsee ne pelin jälkeen halutessaan kommentoida peliä.
Sama peli merkittäisiin lyhyellä merkintätavalla näin:
- 1.e4 e5 2.Lc4 Rc6 3.Dh5 Rf6?? 4.Dxf7X
Tämä on aloittelevalle pelaajalle vaikeammin hahmotettavissa oleva tapa, mutta kokeneen pelaajan on nopeampi kirjoittaa sitä käyttäen.
[muokkaa] Deskriptiivinen merkintätapa
Deskriptiivinen merkintätapa oli pitkään suosiossa anglosaksisissa maissa. Siksi esimerkiksi englanniksi kirjoitetut hieman vanhemmat shakkikirjat käyttävät tätä notaatiota. Algebrallisella merkintätavalla esitetyt pelit vaativat vähemmän merkkejä.
Deskriptiivisen merkintätavan ajatuksena on kuvata siirrot ne tekevän pelaajan näkökulmasta käyttäen koordinaattipisteinä upseerien alkuperäisiä sijaintipaikkoja. Otetaan ensin esimerkiksi edellisen luvun koulumatti:
- 1. S-K4 S-K4 2. L-L4 R-DL3 3. D-T5 R-L3?? 4. DxL7 Matti
Nappuloita edustavat siis samat kirjaimet kuin algebrallisessa merkintätavassakin, poikkeuksena se, että sotilaallekin on oma kirjain, "S". Nappulan kirjaimen jälkeen seuraa "-" jos siirto ei lyö mitään nappulaa, "x" muutoin. Sitten seuraa ruudun nimi ajatuksena se, että kuvataan, minkä oman upseerin alkuaseman eteen nappula siirtyy ja kuinka kauas. Jos mahdollisuuksia on kaksi, käytetään merkkiä "D" tai "K" ilmaisemaan onko kyse daami- vai kuningassivustan upseerista. Esim. "L-KL4", joissain tapauksisa myös "DL-L4". Tornitusta merkitään kuten algebrallisesti. Ainakin englanninkielisessä kirjallisuudessa matti merkitään yleensä sanoin, shakki "Ch" ja ohestalyönti "e.p.". Usein merkintöjä lyhennellään vaatimuksena, että jokainen siirto kuvataan yksikäsitteisesti. Siksi yllä mustan kolmas siirto on "R-L3??", eikä "R-KL3??" tai "KR-L3??".
[muokkaa] Merkintätavat tietokonekäytössä
[muokkaa] PGN
PGN-tiedostot sisältävät monia tietokantojen kannalta tärkeitä tietoja, kuten pelaajien nimet, vahvuusluvut, päivämäärät ja ECO-avauskoodit. PGN-tiedosto on luettava tekstitiedosto, johon on merkitty tietyn formaatin mukaisesti pelin talletuksessa tarvittavat tiedot. Nykyään myös saksalaisen Chessbase -yhtiön tiedostomuoto .cbh on vallannut alaa, mutta erotuksena PGN-muodosta se on optimoitu tiedostokoon ja pelien tehokkaan haun kannalta, ja se ei siksi ole ihmissilmien luettavaa. Pelien tietokannat voivat olla usean miljoonan pelin kokoisia, ja siksi on tärkeää, että pelien merkintä on systemaattista.
[muokkaa] FEN
Asemien tallettamiseen on kehitetty FEN-notaatio (Forsyth-Edwards Notation). Esimerkkinä Kasparov-Topalov Wijk aan Zee, 1999 (eräs Kasparovin parhaista siirroista, tilanne ennen 24 Txd4!!):
b2r3r/k4p1p/p2q1np1/NppP4/3p1Q2/P4PPB/1PP4P/1K1RR3 w - - 0 24
Merkintää luetaan siten, että edetään shakkilautaa rivi kerrallaan aloittaen 8. rivistä ja luetaan sillä sijaitsevat pelinappulat. Kauttaviiva aloittaa uuden rivin, ja pienet kirjaimet merkitsevät mustan nappuloita, isot valkean. Numerot tarkoittavat tyhjiä ruutuja. Esimerkissämme 8. rivillä on musta lähetti, kaksi tyhjää, musta torni, kolme tyhjää ja musta torni. Pieni 'w' kertoo valkean olevan siirtovuorossa. Seuraava viiva merkitsee, että molemmat ovat linnoittaneet, ja toinen, ettei ole ohestalyöntiä voida suorittaa. Nolla on puolisiirtotarkiste 50 siirron säännön vuoksi, ja viimeiset numerot kertovat, kuinka monta puolisiirtoparia on tehty.
