Saxifragales

Wikipedia

Saxifragales on kaksisirkkaislahko, johon kuuluu joukko puu- ja ruohovartisia lajeja, joilla arvioidaan olleen yhteinen kantamuoto noin 121-111 miljoonaa vuotta sitten liitukaudella. Ryhmän evoluutio lienee ollut nopeaa heti sen syntymisen jälkeen ja siksi se näyttää nyt epäyhtenäiseltä erilaisine edustajineen. Mukaan mahtuu loiskasvejakin. Huomattavan osan lahkosta muodostaa puuvartisten kasvien ryhmä, joka ennen (esim. Cronquistin järjestelmässä) on muodostanut norkkokasvien ryhmän Hamamelidae. Osa siitä kuuluu nykyisellään myös Fagales-lahkoon.

Lahkon systemaattinen asema ei ole täysin selkiintynyt. Mahdollisesti se voidaan sisällyttää Rosidae-ryhmään. Joitakin sen heimoja onkin aiemmin pidetty Rosales-lahkoon kuuluvina tai sen läheisyyteen sijoittuvina. Fylogeneettiset menetelmät ja DNA-tutkimukset viittaavat kuitenkin varsin etäiseen sukulaisuuteen.

Lahko on lajiluvultaan varsin laaja ja käsittää noin 1,3% varsinaiskaksisirkkaisista (Eudicotyledoneae eli Rosopsida) eli lähes 2500 lajia. Suurin heimo on maksaruohokasvit, Crassulaceae, johon kuuluu noin puolet lahkon lajeista.

Lahkon levinneisyysalueeseen kuuluu koko maapallo, mutta tropiikissa ja erityisesti Etelä-Amerikan trooppisissa osissa sen lajeja on hyvin vähän.

[muokkaa] Heimot

• Cercidiphyllaceae, katsurakasvit
  • Yksi suku Cercidiphyllum, katsurat, ja kaksi lajia Kiinassa ja Japanissa.
• Peridiscaceae
  • Kolme sukua ja yhdeksän lajia Etelä-Amerikassa ja trooppisessa Länsi-Afrikassa.
• Daphniphyllaceae
  • Yksi suku Daphniphyllum ja kymmenen lajia Itä- ja Kaakkois-Aasiassa.
• Hamamelidaceae, taikapähkinäkasvit
  • 27 sukua ja 82 lajia Vanhan maailman tropiikissa, lämpimillä ja lauhkeilla alueilla, erityisesti Itä-Aasiasta Australiaan ulottuvalla alueella.
  • Synonyymit: Disanthaceae, Exbucklandiaceae, Fothergillaceae, Parrotiaceae, Rhodoleiaceae.
• Altingiaceae, ambrapuukasvit
  • Kaksi sukua ja 13 lajia Välimerenmaiden itäosista Malaijien saaristoon ja Keski-Amerikassa.
• Paeoniaceae, pionikasvit
  • Yksi suku Paeonia, pionit, ja 33 lajia pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä, erityisesti Itä-Aasiassa.
• Crassulaceae, maksaruohokasvit
  • 34 sukua ja 1370 lajia koko maapallolla, erityisesti Etelä-Afrikan Kapmaassa ja Meksikossa.
  • Synonyymit: Cotyledonaceae, Rhodiolaceae, Sedaceae, Sempervivaceae, Tillaeaceae.
• Aphanopetalaceae
  • Yksi suku Aphanopetalum ja kaksi lajia Länsi- ja Itä-Australiassa.
• Tetracarpaeaceae
  • Ainut laji Tetracarpaea tasmannica kasvaa Tasmaniassa.
• Penthoraceae
  • Yksi suku Penthorum ja 1-3 lajia Itä- ja Kaakkois-Aasiassa sekä Pohjois-Amerikan itäosissa.
• Haloragaceae, ärviäkasvit
  • Kahdeksan sukua ja 145 lajia yleismaailmallisesti, erityisesti Australiassa.
  • Synonyymit: Cercodiaceae, Myriophyllaceae.
• Iteaceae
  • Kaksi sukua ja 18 lajia Kaakkois-Aasiassa, Pohjois-Amerikan itäosissa, Itä- ja Etelä-Afrikassa.
• Pterostemonaceae
  • Yksi suku ja kolme lajia Meksikossa.
• Grossulariaceae, herukkakasvit
  • Yksi suku Ribes, herukat, pohjoisessa lauhkeassa vyöhykkeessä ja Etelä-Amerikan Andeilla.
  • Synonyymi: Ribesiaceae.
• Saxifragaceae, rikkokasvit
  • Noin 29 sukua ja 630 lajia enimmäkseen pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeassa vyöhykkeessä.
  • Synonyymit: Brachycaulaceae, Pectiantiaceae.
• Cynomoriaceae
  • Yksi suku Cynomorium ja kaksi lajia Välimerenmaista Keski-Aasiaan ulottuvalla alueella.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Stevens, P. F. 2001-: Angiosperm Phylogeny Website. Version 6, May 2005. [1]