Sébastien Le Prestre de Vauban

Wikipedia

Sébastien Le Prestre, Vaubanin markiisi ja Ranskan marsalkka

Sébastien Le Prestre, Vaubanin markiisi (1633 – 1707) oli ranskalainen sotilasarkkitehti, jonka nimitti Ranskan marsalkaksi aurinkokuningas Ludvig XIV. Vauban oli piiritystekniikan asiantuntija ja loi Ranskalle «rautavyön » (ceinture de fer).

[muokkaa] Elämäkerta

Vauban syntyi Saint-Léger-de-Foucherets (nykyisin Saint-Léger-Vauban), Morvanin alueella Burgundissa ja häne kastettiin 15. toukokuuta 1633. Mazarin huomasi Vaubanin kyvyt kun tämä oli vasta 20-vuotias ja sai hänet lähtemään Fronden kapinan kannattajien leiristä kuninkaan palvelukseen. Parin vuoden päästä vasta 22-vuotias nuorukainen nimitettiin ”linnoituksista vastaavaksi sotilasinsinööriksi”. Vuosien 1653 ja 1659 välisenä aikana Vauban osallistui 14 piiritykseen ja haavoittui useita kertoja. Hän paransi tietojaan kaupunkien puolustuksesta ja johti itse useita piirityksiä. Vuonna 1667 hän piiritti Tourennen, Douain ja Lillen kaupunkeja ja ne kestivät vain yhdeksän päivän piirityksen. Tämän jälkeen kuningas uskoi hänelle Lillen kaupungin linnakkeen rakentamisen ja tätä työtä on myöhemmin kutsuttu ”Linnoitusten kuningattareksi”. Hän johti myös Maastrichtin piiritystä vuonna 1673, Philippsburgin piiritystä vuonna 1688, Monsin piiritystä vuonna 1691 ja Namuron piiritysta vuonna 1692. Vuonna 1694 hän organisoi menestyksekkäänn puolustautumisen englantilaisten maihinnousua vastaan Bretagnessa.

Sébastien Le Prestre, Vaubanin markiisi

Maastrichtin voitto sai kuninkaan korvaamaan Vaubanin vaivat kohtuullisen suurella taloudellisella korvauksella, jonka avulla hän saattoi ostaa itselleen Bazochesin linnan vuonna 1675. Hänen nimitettiin ”linnoituskomisaariksi” vuonna 1678, kenraaliluutnantiksi vuonna 1688 ja sitten Ranskan marsalkaksi vuonna 1703. Hän tuli ajan myötä niin kuuluisaksi, että hänestä sanottin: ”Vaubanin rakentama kaupunki on pelastunut kaupunki, mutta kaupunki, joka on saanut vastaansa Vaubanin, on tuhoon tuomittu”.

Sébastien Le Prestre, Vauban markiisi, kuoli Pariisissa 30. maaliskuuta 1707 keuhkokuumeeseen. Hänet on haudattu Bazoches-du-Morvanin kirkoon, mutta hänen sydämensä on sijainnut vuodesta 1808 lähtien Hôtel des Invalidesissa Pariisissa.

[muokkaa] Työmaat

Vaubanin linnoitus Besançonissa.

Vaubanin torni Camaret’ssa

Vaubanin tähti (Lillen linnoitus)

Kaikkiaan Vauban rakensi tai laajensi yli 160 linnoitusta ja antoi näin nimensä eräälle linnoitusarkkitehtuurin mallille. Tämä Vaubanin järjestelmä on laajalta käytetty myös Ranskan alueen ulkopuolella. Suomessa tästä ovat esimerkkeinä mm. Hämeen vanhan linnan ulkoisimmat varustukset sekä Suomenlinna.

Muutamana esimerkkinä näistä lukuisista Vaubanin töistä voidaan mainita mm.:

Briançonin vanha linna
Briançon Saletten linnoitus
Briançon Têtesin linnoitus
Antibesin Fort Carré linnoitus
Amiensin linnoitus
Bitchein linnoitus
Toulin linnoittaminen
1667 – 1670 Lillen linnoitus
1668, Perthusin solan Bellegarde linnake
1673, Sierck-les-Bainsin linnoituksen kehämuurien linnoittaminen
1674 – 1687, Besançonin linnoitus
1679, Longwyn linnoitus
1679, Mont-Louisin linnoitus
1679, Miradoux de Colliouren linnake
1679, Balaguierin linnake, Toulonissa
1680, Saint-Elme de Colliouren linnake
1680, Mahonin linnake Ambleteusessa
1680, Heurtin linnake Le Portelissa
1681, Liberian linnake Villefranche-de-Conflent’ssa
1681 – 1685, Huninguen rajakaupungin linnoittaminen
1681 – 1690, Île de Ren saarella sijaitsevan Saint-Martin-de-Rén rakentaminen
1683, Bains linnaka Amélie-les-Bains-Palaldassa
1686, Lagarde linnake Prats-de-Mollóssa
1687, Belfortin linnoitus
1689, Blayen linnoitus
1689 – 1705, Conchée linnoitus Saint-Malon lahdella
1693, Mont-Dauphin linnake Hautes-Alpesin departementissa
Brestin linnan rakentaminen
1699 – 1702, Neuf-Brisach linnoittaminen
1701, Québecin linnoituksen rakentaminen

Linnoitukset ja linnoitetut satamat, jotka Vauban rakensi; Dunkerque | Rochefort | Saint-Jean-de-Luz (Socoa linnake) | Toulon.

[muokkaa] Siviilitoimet

Vauban oli kiinnostunut myös väestötieteestä ja taloudellisista ennusteista. Hän suunnitteli lomakkeen väestölaskentaa varten ja julkaisi kirjan nimeltä: ”La cochonnerie ou calcul estimatif pour connaître jusqu'où peut aller la production d'une truie pendant dix années de temps”.

Vuonna 1689 hän kirjoitti muistion ”Hugenottien takaisin kutsuminen”, jossa hän kehotti Ludvig XIV:tä palaamaan Nantesin ediktien periaatteisiin omantunnon vapauden tähen.

Vauban oli myös erittäin kiinostunut verouudistuksista. Hän julkaisikin kirjan ”La Dime royale” (Kuninkaalliset kymmenykset) vuonna 1607. Tässä kirjassa hän ehdotti, että kaikki silloiset verot korvattaisiin yhdellä, yhteisellä verolla, joka olisi ollut 10 prosenttia kaikista tuloista. Mikään yhteiskuntaryhmä tai sääty ei olisi etuoikeutetussa asemassa. Nämä aktiviteetit olivat Vaubanin epäsuosion perimmäinen syy.

[muokkaa] Pienoismallit

Ludvig XIV:n ajoista alkaen pienoismallit Vaubanin suunnittelemista rakenteista ovat olleet nähtävillä Pariisin ”Hôtel des Invalides’ssa”, jossa 28 niistä on jatkuvasti esillä. Pieni osa, kaikkiaan 16 pienoismallia, on näytteillä Lillen taideakatemian rakennuksessa. Niiden saanti oli pitkällisen työn tulosta. Pienoismallit antavat mielenkiintoisen ja hyvän kuvan Vaubanin taidoista.