Säynätsalo

Wikipedia

Entisen Säynätsalon kunnan vaakuna

Säynätsalo on Jyväskylän eteläisin kaupunginosa. Asukkaita n. 3000 (2005).

Sillä ei ole yhteistä rajaa emäkaupungin kanssa, vaan väliin jää osa Muuramen kuntaa. Se on siis eksklaavi. Säynätsaloon kuuluu Säynätsalon ja Lehtisaaren saaret, osa Muuratsalon saarta sekä kaistale maata Päijänteen rannalta. Säynätsalo on muotoutunut alueen tehtaiden ympärille.

Tehdasyhdyskunta perustettiin 1897 kun Johan Parviainen perusti alueelle ensimmäisen sahan. Vuonna 1924 Säynätsalo erosi omaksi kunnakseen Muuramesta, maa-alue käsitti tällöin vain Säynätsalon saaren. 1935 Lehtisaari ja Muuratsalon pohjoisosa liitettiin kuntaan. 1960-luvulla Säynätsalo sai lisää alueita Muuratsalosta. Säynätsalosta tuli osa Jyväskylää kuntaliitoksen yhteydessä 1993. Säynätsalon rakennettu ympäristö on Suomen oloissa kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokasta.

Tehdas oli alueen suurin maanomistaja ja ohjasi maankäyttöä ja rakennustoimintaa teettämällä asemakaavoja ja rakennusten tyyppipiirustuksia nimekkäillä suunnittelijoilla, mm. arkkitehdit Wivi Lönn ja Alvar Aalto. Kansainvälisesti tunnettuja kohteita ovat Aallon Säynätsalon kunnantalo ja Muuratsalon koetalo 1950-luvulta. Lönnin arkkitehtuuria on saarten alueella runsaasti ja hän suunnitteli asemakaavojen lisäksi omakotitalojen tyyppipiirustuksia ja julkisia rakennuksia 1920-luvulla, mm. Hoitokoti Hannala ja Isosauna. Alueen luonto Päijänteen ranta-alueineen on erityisen kaunista ja Säynätsalo tunnetaankin Jyväskylän saaristokaupunginosana.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Louhunsalmen riippusilta (178 m), tiilikirkko (A. Lindgren ja B. Liljequist, 1926), kunnantalo (A. Aalto, 1952), Wäinö Aaltosen veistokset "Mies mieheltä" (1948) ja "Tanssijatar".

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Säynätsalon kotisivut