Revisionismi
Wikipedia
 |
Tämän artikkelin määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Termiä revisionismi käytetään kahdessa yhteydessä, marxilaisuuden uudistamisesta sekä väitteestä, jonka mukaan osa nykyisestä historiasta on vääristeltyä. Termin merkitys on "uudelleentulkinta", mutta usein sitä käytetään merkityksessä "vääristely."
[muokkaa] Marxilainen merkitys
Revisionismi kehitettiin, kun reformismi tarvitsi marxismista eroavia perusteluja. Revisionismi tarkoittaa marxismin revisointia eli muuttamista.
Revisionismin johtohahmoksi asettui uuskantilaisuudesta vaikutteita saanut entinen marxilainen Eduard Bernstein (1850–1932). Bernstein esitti ajatuksensa vuonna 1899 julkaisemassaan teoksessa Sosialismin edellytykset.
Bernstein pyrki osoittamaan, että luokkaristiriidat poistuvat rauhallisen kehityksen tuloksena, että varallisuus jakautuu yhä tasaisemmin ja että keskiluokan yhteiskunnallinen asema säilyy ja työväenluokan taloudellinen ja yhteiskunnallinen asema paranee jatkuvasti. Pääoman keskittyminen tapahtuu Bernsteinin mielestä hyvin hitaasti, suhdannevaihtelut tasoittuvat vähitellen. Bernsteinin arvostelu merkitsi luopumista vallankumouksellisesta marxismista.
Toinen internationaali tuomitsi useita kertoja revisionismin, mutta revisionisteja ei erotettu internationaalista. Keskustalainen Karl Kautsky pyrki sovittelemaan oikeiston ja vasemmiston välillä. Myöhemmin Kautsky arvosteli leninismiä, mikä jakoi sosialismin kommunismiin (marxismi-leninismi) ja sosiaalidemokratiaan.
Suomalaisessa puoluepolitiikassa SKP:n luokkatietoinen vähemmistösiipi käytti revisionisti-nimitystä (puhekielinen muoto "revari", jopa "retiisi") leimaavassa mielessä sovittelevamman enemmistösiiven edustajista.
[muokkaa] Historiallinen revisionismi
Revisionismilla voidaan myös viitata mielipiteisiin, jonka mukaan jotkut osat nykyisestä historiankirjoituksesta ovat vääristeltyjä. Tunnetuin revisionistinen väite on holokaustin kieltäminen tai kyseenalaistaminen.
