Ratamelonta

Wikipedia

Ratamelonta on melonnan kilpalaji, jossa on tarkoituksena edetä kajakeilla tai kanadalaiskanooteilla selkeästi merkityn esteettömän melontaradan läpi mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Sisällysluettelo

1 Ratamelonta kilpailulajina
2 Säännöt
- 2.1 Kalusto
- 2.2 Kilpailurata
3 Ratamelonta Suomessa
- 3.1 Kilpailut
4 Katso myös
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ratamelonta kilpailulajina

Ratamelontaa pidetään yhtenä fyysisesti raskaimpana kestävyyslajina. Laji vaatii kovaa voimakestävyyttä, nopeutta sekä aerobista ja anaerobista kestävyyttä. Laji vaatii myös hyvää koordinaatio- ja tasapainokykyä erittäin kapeiden ja kiikkerien kilpakajakkien ja avokanoottien takia. Ratamelonnassa kilpaillaan 200, 500, 1000 ja 5000 metrin matkoilla.

Ensimmäinen ratamelontayhdistys perustettiin vuonna 1924 Kööpenhaminassa ja lajin ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1933 Prahassa. Jo kolme vuotta myöhemmin laji otettiin mukaan olympialaisiin Berliinissä. Olympialajeina ovat miehillä 500 ja 1000 metriä sekä naisilla 500 metriä. MM-kisoissa kilpaillaan lisäksi 200 metrillä, joka tuli ratamelonnan kilpailuohjelmaan 1990-luvulla. Lajin kattojärjestönä toimii nykyisin Kansainvälinen Kanoottiliitto (ICF).

Ratamelonnassa ylivoimaisesti eniten menestystä on saanut kahdeksankertainen olympiavoittaja Birgit Fischer. Maailmanmestaruuksia hänellä on yhteensä 27.

[muokkaa] Säännöt

[muokkaa] Kalusto

Kansainvälisen Kanoottiliiton hyväksymät alusluokat ovat miehillä kajakkiyksikkö, -kaksikko ja -nelikkö (K-1, K-2 ja K-4) ja kanoottiyksikkö, -kaksikko ja -nelikkö (C-1, C-2 ja C-4) sekä naisilla K-1, K-2 ja K-4.

Mitat	K-1	K-2	K-4	C-1	C-2	C-4
Maksimipituus (cm)	520	650	1100	520	650	900
Minimipaino (kg)	12	18	30	16	20	30

Aikaisempi kajakin minimileveyssääntö on poistettu kokonaan. Kaikki elektroniset välineet, esim. sähköllä toimivat vedenpoistolaitteet sekä nopeus-, voima- ja sykemittarit, ovat kiellettyjä kilpailuissa. Kajakkia saa meloa ainoastaan kaksilapaisella melalla ja kanadalaiskanoottia vain yksilapaisella melalla.

[muokkaa] Kilpailurata

Kilpailuradan maaliviiva on vähintään 45 metriä pitkä ja kahdella lipulla merkitty. 1000 metrillä ja sitä lyhyemmillä kilpailumatkoilla radan on oltava suora ja yhdensuuntainen. Suoran matkan kilpailut järjestetään yleensä poijutetulla radalla, jossa on yhdeksän erillistä rataa, joiden väli on yhdeksän metriä. Yli 1000 metrin kilpailuissa vastapäivään melottavat käänteet ovat kuitenkin sallittuja.

[muokkaa] Ratamelonta Suomessa

Suomessa ratamelonnan keskusjärjestönä toimii Suomen Kanoottiliitto.

[muokkaa] Kilpailut

Suomessa järjestetään avoimia ratamelontakilpailuja seuraavissa sarjoissa:

Pojat ja tytöt, 12, 14, 16 ja 18 vuotta
Miehet ja naiset, 20 ja 21 vuotta
Miehet ja naiset, yleinen sarja
Naiset, 35 vuotta
Miehet, 40 vuotta
Miehet ja naiset, 50 vuotta

Suomessa järjestetään mestaruuskilpailut seuraavissa sarjoissa:

Miehet, 200, 500 ja 1000 metrin matkat (K-1, K-2, K-4, C-1 ja C-2) ja 5000 metrin matkat (K-1, K-2, K-4 ja C-1)
Naiset, 200 ja 500 m (K-1, K-2 ja K-4) ja 1000 ja 5000 m (K-1 ja K-2)
Miehet ja naiset, 20 vuotta, 200 ja 500 m (K-1)
Pojat, 18 vuotta, 200 ja 500 m (K-1, K-2, K-4, C-1 ja C-2) ja 1000 m (K-1, K-2, K-4 ja C-1) ja 5000 m (K-1 ja C-1)
Tytöt, 18 vuotta, 200 ja 500 m (K-1, K-2 ja K-4) ja 5000 m (K-1)
Miehet, 40 ja 50 vuotta, 200, 500, 1000 ja 5000 m (K-1)
Naiset, 35 ja 50 vuotta, 200, 500, 1000 ja 5000 m (K-1)

Lisäksi järjestetään nuorisomestaruuskilpailut (NMK) 12, 14 ja 16-vuotiaille. Nuorisomestaruuskilpailuissa kilpaillaan 200, 500 ja 2500 metrin kilpailuissa. Vain pojat 16 vuotta kilpailevat myös kanooteilla.