Pysäköintivirhemaksu

Wikipedia

Pysäköintivirhemaksu ei vastoin yleistä harhaluuloa ole sakko, vaan ns. hallinto-oikeudellinen kurinpitomaksu. Maksu perustuu on lakiin pysäköintivirhemaksusta (248/1970). Pysäköintivirhemaksun määrää poliisimies tai lääninhallituksen määräämä kunnallinen pysäköinninvalvoja tai hänen alaisuudessaan toimiva valvonta-apulainen. Valvonta-apulaiset määräävät suurimman osan maksuista, ja heitä kutsutaankin tämän vuoksi "lappuliisoiksi" tai "parkkipirkoiksi". Maksu määrätään yleensä kaupunki- ja taajama-alueella pysäköinti- ja pysäyttämissääntöjen noudattamatta jättämisestä, pysäköintikiekon käyttämättä jättämisestä, väärinpysäköinnistä, sekä tarpeettomasta joutokäynnistä. Maksun suuruus on 10-50 euroa.

Pysäköintivirhemaksu on ajoneuvon kuljettajalle annettava kirjallinen määräys suorittaa pysäköintivirhemaksu kahden viikon sisällä kehotuksen antamispäivästä alkaen. Milloin kuljettaja ei ole tavoitettavissa henkilökohtaisesti, jätetään maksukehotus näkyvälle paikalle ajoneuvoon. Ellei maksua suoriteta määräajassa, korotetaan maksu puolitoistakertaiseksi. Jos korotettua maksua ei suoriteta määräajassa, se on suoraan pakkotäytäntöönpanokelpoinen ilman oikeuden päätöstä.

Mikäli ajoneuvon kuljettaja, haltija tai omistaja katsoo pysäköintivirhemaksun aiheettomaksi, voi hän tehdä asiasta vastalauseen maksun määränneelle viranomaiselle. Vastalause on tehtävä maksuajan kuluessa. Jos viranomainen hyväksyy vastalauseen, pysäköintivirhemaksu palautetaan. Vastalauseen johdosta annettuun päätökseen saa edelleen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Valituksen jättäminen ei kuitenkaan vapauta virhemaksun maksuvelvoitteesta.

Joissakin kaupungeissa (mm. Oulussa) pysäköinninvalvojilla on käytössään kamerapuhelimet tai digikamerat, joilla voidaan kuvata pysäköintivirhemaksun kohteena oleva ajoneuvo mahdollista myöhempää valituskäsittelyä varten.