Pussitiainen
Wikipedia
| Pussitiainen | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Pussitiainen (Remiz pendulinus) on pieni varpuslintu, jolla on musta naamari.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pituus 10-12 cm, paino 8-9 g. Hyvin pieni ja huomaamaton. Selkäpuolelta punertavanruskea, alapuolelta vaaleampi, pää harmaa ja siinä musta naamari, joka koiraalla on leveämpi. Koiraan rinnassa punertavaa täplitystä. Nuori lintu yksivärisemmän ruskea. Nokka on teräväkärkinen, vanhalla linnulla harmaa ja nuorella tumma.
Äänet korkeita mutta lajityypillisiä. Yleisin kuultu ääni on korkea, venytetty, loppua kohti laskeva "vsiiiyyyy" -kutsuääni. Laulu muistuttaa hieman viherpeipon lurittelua. Käyttäytyminen tiaismaista, vaikka ei kuulukaan varsinaisiin tiaisiin.
[muokkaa] Levinneisyys
Keski- ja Itä-Euroopassa pesii n. 100 000 paria. Levinneisyysalue ulottuu suureen osaan Aasiaa aina Koreaan saakka. Virossa pesii n. 200, Latviassa n. 500 ja Ruotsissa n. 100 paria. Suomessa tavataan vuosittain joitakin yksilöitä, mutta pesintöjä on varmistettu vain muutama.
[muokkaa] Elinympäristö
Merenlahtien, järvien ja jokien veden vaivaamat rantametsät, pensaikot ja ruovikot.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä on erinomaisesti rakennettu huopamainen pussi, joka riippuu elävän puun, tavallisesti koivun tai pajun, oksan käjessä. Umpinaiseen pussiin johtaa pyöreä putki. Pintamateriaali on usein osmankäämin siemennukkaa. Kerrotaan, että pesiä on käytetty lasten töppösinä, ei kuitenkaan Suomessa. Koiras rakentelee pesiä, joista naaras valitsee yhden. Koiras on moniavioinen eli sillä voi olla useita naaraita. Valkeita munia on 6-8, joita joko koiras tai naaras hautoo 13-14 päivää. Poikaset oppivat lentämään n. 16 päivän ikäisinä.
[muokkaa] Ravinto
Hyönteiset ja muut niveljalkaiset. Talvella osmankääminsiemenet, ehkä myös järviruo'on siemenet. Keväisin käyvät etenkin pajujen kukinnoissa etsimässä hyönteisiä.
