Punaolkaturpiaali
Wikipedia
Punaolkaturpiaali | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Punaolkaturpiaalikoiras |
||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Punaolkaturpiaali (Agelaius phoeniceus) lienee Amerikan runsaslukuisin lintulaji. Yksistään USA:ssa on arvioitu asustavan kaksi punaolkaturpiaalia jokaista ihmistä kohtaan. Laji sopeutuu muuttuviin oloihin helposti. Talvella turpiaalit kerääntyvät suunnattomiksi, jopa miljoonien yksilöiden jättiparviksi. Niitä pidetään pahoina tuholaisina viljapelloilla. Silloin unohtuu helposti se, että punaolkaturpiaalit myös auttavat pitämään kurissa tuhohyönteisten kantoja.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Aikuinen naaras sekä nuoret yksilöt sukupuolesta riippumatta ovat päältä ruskeita ja alta ruskea- ja ruskeankeltajuovaisia. Koiraalla höyhenpuku on kokonaan musta, lukuun ottamatta hartioiden punaista höyhenpeitettä jolla on merkitystä soidinmenoissa ja reviirikäyttäytymisessä.
Pituus: 18-24 cm Siipiväli: 33 cm Paino: 52 g
[muokkaa] Levinneisyys
Punaolkaturpiaali pesii suuressa osassa Pohjois- ja Keski-Amerikkaa. Kanadassa ja USA:n pohjoisosassa pesivät linnut liittyvät syksyllä etelämpänä pesivien lajitoveriensa joukkoon.
[muokkaa] Elinympäristö
Kosteikot, ruohomaat ja suot.
[muokkaa] Lisääntyminen
Punaolkaturpiaalinaaraat saapuvat pesimäpaikoille noin viikon verran koiraita myöhemmin. Koiraat kosiskelevat naaraita laulullaan ja siipiään esitellen. Suotuisassa suoympäristössä koiras voi onnistua saamaan kumppanikseen jopa 15 naarasta. Vaikka koiras pariutuukin kaikkien niiden kanssa, se ei välttämättä ole kaikkien poikasten isä. Mikäli sen tarkkaavaisuus herpaantuu, muut koiraat voivat onnistua livahtamaan parittelemaan naaraiden kanssa. Naaras punoo pesämaljan, usein turvalliseen paikkaan veden ylle. Se munii 3-5 munaa. Poikaset kuoriutuvat 12 vrk kestävän haudonnan päätteeksi.
[muokkaa] Erityistä
Osassa USA:ta levisi 1970-luvulla suoranainen hysteria syksyisten turpiaaliparvien tuhotessa satoja. Lisäksi hengityselinsairautta aiheuttavan sienen havaittiin viihtyvän lintujen ulosteessa. Tämän vuoksi lepäileviä parvia myrkytettiin. Yletön vaino ei kokonaiskantaan kuitenkaan vaikuttanut.