Polaariaavikko
Wikipedia
Polaariaavikko eli napa-aavikko tai arktinen aavikko (kylmäerämaa) on kylmyyden ja kuivuuden takia lähes kasviton alue. Polaariaavikko on tundran pohjoisin osa tai jäätikön keskellä oleva jäätön alue. Se sijaitsee tundran pohjoisosissa tai tundran ja jäätikön välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Polaariaavikko
Lämpötila vaihtelee polaariaavikolla esim. kylmin talvikuukausi -22 °C, lämpimin kesäkuukausi +1 °C. Keskilämpötila noussee max. 5 °C. Lunta on polaariaavikon alueella suurimman osan vuodesta, tavallisesti arktiksella syyskuusta kesäkuuhun. Sataa alle 200 mm, jopa vain 45 mm. Talvella on synkkä kaamosyö, jolloin aurinko ei nouse. Polaariaavikoilla on voimakkaita tuulia.
Ylä-arktista polaariaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Polaariaavikoilla kasvaa pääasiassa jäkälää, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10 cm korkeata.
Eläimistönä polaariaavikoilla saattaa olla esim. jääkarhu, napakettu, napasusi, napajänis, mursu, lokkimaiset linnut.
Nollan molemmin puolin ulottuvat taajat lämpötilan vaihtelut nostavat kiviä maan pintaan ruutumaisiksi kuvioiksi tai röykkiöiksi. Lämpimänä aikana vettä vajoaa maan huokosten välistä kiven alle, vesi jäätyy, kivi nousee jään laajetessa ylös, jään sulaessa kivi ei putoa entiselle paikalleen vaan nousee kierron jatkuessa ylös.
[muokkaa] Missä polaariaavikkoa on?
Polaariaavikko on pohjoisella pallonpuoliskolla yleensä 76 leveysasteen pohjoispuolella jäättömillä alueilla. Polaariaavikko vastaa vuoristojen ylä-alpiinista niukkaa jäkäläkasvillisuutta. Polaariaavikkoa on aivan pohjoisimmilla arktisilla jäättömillä alueilla. Tyypillinen paikka on esim. Cornwallis Island Kanadan luoteisterritoriossa. Sevarnaja Zemljan jäättömät alueet ovat polaariaavikkoa. Huippuvuorten Nordaustlandetissa on polaariaavikkoa, samoin Frans Joosefin maassa. Kanadassa polaariaavikkoa on pohjoisimmilla arktisilla saarilla Kanadan pohjoispuolella. Lisäksi Queen Elizabethin saarilla pohjoisen napajään saartamana esim. Mackenzie King-, Ellef Rign ja muilla Queen Elizabethin saarilla. Prince Patrickin saaresta suurin pohjoisosa on polaariaavikkoa, mutta etelässä on jonkin verran enemmän kasvillisuutta. Melvillen ja Bathurstin saarista, jotka ovat näitä hieman etelämpänä, on vain pieni osa polaariaavikkoa. Suurin osa näistä on ns. kylmää tundraa. Tiukan määritelmän mukaan esim. Baffinin saarella ei ole varsinaista polaariaavikkoa lainkaan. Polaariaavikkoa on pienenpieni kaistale aivan Grönlannin pohjoiskärjessä. Myös Keski-Novaja Zemljan ylämailla on polaariaavikkoa. Mantereella polaariaavikkoa on esim. Siperian pohjoisosissa Tsheljuskinin niemellä Taimyrin niemimaan pohjoisosissa Sevarnaja Zemljan lähellä.
[muokkaa] Polaariaavikon vyöhykenimiä
Polaariaavikko on ns. CAVM-luokituksen mukaan tundran kylmin vyöhyke A, missä lämpötila kohoaa 0-3 °C. Polaariaavikko ja pohjoisin tundra ovat ns. hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Monissa tundran luokitteluissa polaariaavikko on ylä-arktinen alue tai joissain pohjoisin osa siitä. Polaariaavikko saatetaan jakaa vielä pohjoiseen ja eteläiseen osaan.
[muokkaa] Antarktiksen kuivat laaksot
Antarktiksen tunnetuimmat polaariaavikot lienevät mannerjäätikön keskellä olevilla jäättömillä alueilla, esim. McMurdon kuivissa laaksoissa, joissa sataa alle 100 mm ja vuoden keskilämpötila on alle -20 °C.
[muokkaa] Polaaripuoliaavikko
Jos sadetta saadaan jonkin verran, syntyy matalakasvuinen polaarinen puoliaavikko, jossa kasvaa kukkakasveja, esimerkiksi jääleinikkiä, mätäsmäistä ja tyynymäistä kasvillisuutta siellä täällä. Esimerkiksi polaaripuoliaavikosta on Ny Ålesund Huippuvuorilla, jossa kasvaa lapinvuokkoa (Dryas octopetala) pienkivikon keskellä.
[muokkaa] Polaariaavikon kasvilajeja
Polaariaavikolla ei ole juurikaan lajeja. Kasvipeite on aina alle 40 %, ja nettibiomassan eli kasviaineen tuotanto on alhaisesta lämpötilasta, auringonsäteilystä ja kuivuudesta johtuen matala.
- Ruohot
- Phippsia algida
- Poa abbreviata
- Yrtit
- Cerastium regelii
- Draba oblongata
- D. subcapitata
- Saxifraga hyperborea
- S. oppositifolia
- Sammalet
- Dicranoweisia crispula
- Bryum cyclophyllum
- Orthothecium chryseon
- Seligeria polaris
- Jäkälät
- Cetrariella delisei
- Arctocetraria nigricascens
- Dactylina ramulosa
- D. madreporiformis
- Thamnolia subuliformis
