Pieksämäen rautatieasema

Wikipedia

Tätä artikkelia on pyydetty kuvitettavaksi.
{{{toive}}}

Pieksämäen rautatieasema eli Pieksämäen asema on Suomen rataverkon risteysasema Pieksämäen kaupungissa. Asema on ollut käytössä Savon radan valmistumisesta vuonna 1889 alkaen. Pieksämäen kirkonkylä sijaitsi 1880-luvulla nykyisen kaupungin länsipuolella Tienristin eli nykyisen Yläristin kohdalla, ja niinpä kuntalaiset olisivat halunneet radan kulkevan Pieksänjärven länsipuolta. Rata rakennettiin kuitenkin edullisemman linjauksen vuoksi vuoden 1885 valtiopäivien päätöksellä järven itäpuolelle, jolloin Pieksämäen asema tuli keskelle asumatonta suota pari kilometriä kylän itäpuolelle. Ensimmäinen asemarakennus olikin varsin vaatimaton, samoin asemaluokitus. Rautatieasemat jaettiin tärkeytensä mukaan viiteen luokkaan, joista ensimmäinen oli kaikkein korkein; Pieksämäki oli alkuvaiheessa vain 4. luokan asema. Pieksämäen seudulla myös Haapakosken kylä sai oman (5. luokan) aseman. Ensi alkuun tavaraliikenne oli tärkeämpää, ja matkustajaliikennettä kulki enemmälti vain Mikkeliin ja Kuopioon. Aseman seudulle alkoi silti rautatien houkuttamana muodostua asutusta.

Pieksämäen seudun valtiopäiväedustajat, tunnetuimpana Aapeli Häyrinen, olivat olleet tarmokkaasti ajamassa Savon rataa, ja olivat jälleen mukana, kun 1900-luvun alussa keskusteltiin poikkiradan tarpeellisuudesta. Rata yhdistäisi Pohjanmaan, Savon ja Karjalan pitkittäisradat eli emäradat, mutta jälleen linjauksesta oli kiistaa. Kun Savonlinna sai ratayhteyden idästä käsin 1908, tilanne selkeni, ja yhdysrata Savonlinna–Pieksämäki valmistui 1914. Samassa yhteydessä valmistui myös sivuraide Huutokoskelta Varkauteen, ja Pieksämäki muuttui merkittävämmäksi, 3. luokan asemaksi. Jo tätä ennen oli päästy sopuun parhaasta läntisestä linjauksesta poikkiradalle (Suonenjoki–Suolahti -suunta oli kilpaillut Pieksämäen kanssa, ks. [1]) ja niinpä rataa päästiin jatkamaan Pieksämäeltä suoraan Jyväskylän suuntaan, jonne se saatiin valmiiksi Suomen itsenäistymisen ja sisällissodan aikoihin 1918. Pieksämäen näin muututtua rataverkon solmukohdaksi korotettiin se 2. luokan asemaksi.

Poikkiradan valmistuminen merkitsi Pieksämäen aseman muuttumista aiempaa tärkeämmäksi, ja se saikin pian asemaravintolan. Radan läheisyys oli synnyttänyt myös toisen asutuskeskuksen aseman ympäristöön, ja 1920-luvun kuluessa se kasvoi vanhaa Tienristiä isommaksi, muuttuen näin pitäjän keskustaksi. Pitäjästä erotetusta Pieksämäen kylästä tuli kauppala 1930 Pieksämä-nimellä, mutta rautatiehallitus ei muuttanut aseman nimeä. Myöhemmin kaupunginhallituskin muutti mielnsä ja Pieksämästä tuli jälleen Pieksämäki 1948. Toisessa maailmansodassa tärkeä risteysasema oli useiden pommitusten kohteena, ja asemaravintolakin paloi. Liikennemäärät jatkoivat kuitenkin kasvuaan niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin. Osansa tähän toi myös Varkaudesta Joensuuhun vuonna 1940 valmistunut rata.

Pieksämäestä tuli VR:lle keskeinen paikka, sillä sinne tuli muun muassa konepaja ja varikko. Ratapiha on yksi Suomen suurimmista, yli 6 kilometriä pitkä ja rataa lähes 100 km. Nykyinen Pieksämäen keskusliikenneaseman rakennus valmistui 1981. Pieksämäki on useiden henkilöjunien päätepysäkki, ja myös kaikki ohikulkevat junat pysähtyvät asemalla. Se on nykyään myös ohjausasema, sillä lähiseudun rautatieliikennepaikkojen liikenteenohjaustoiminnot hoidetaan kaukokäytöllä Pieksämäeltä käsin. Lisäksi linja-autoliikenne toimii rautatieasemalta käsin.

Pieksämäen rautatieasema lasketaan osaksi seuraavia rataosuuksia: