Pidot (Ksenofon)

Wikipedia

Pidot on Ksenofonin kirjoittama sokraattinen dialogi, johon on talletettu Sokrateen ja hänen ystäviensä keskustelu rikkaan Kalliaan, Marathonin taistelussa taistelleen valtiomies Kalliaan pojanpojan, Autolykokselle, Lykonin pojalle, tarjoamalla päivällisellä. Siinä missä Platonin Pidot kuvaa enemmän pitkiä rakkauden ylistykseksi pidettyjä puheenvuoroja, Ksenofonin versiota hallitsevat sanavalmiit repliikit.

Sokrateen ja Kalliaksen välille kehkeytyy sanakilpailu, ja jokaista pitoihin osallistuvaa pyydetään kuvailemaan taitoa, josta on kaikkein ylpein. Kaikki vastaukset ovat leikkisiä ja paradoksaalisia: esimerkiksi Sokrates ylpeilee parittamisen taidetta koskevilla tiedoillaan.

Tarina huipentuu kun Sokrates ylistää Kalliaan rakkautta nuoreen Autolykokseen. Puhe parodioi tai jäljittelee Platonin Pidoissa ja Faidroksessa olevia erotiikkaa ylistäviä puheita, mennen niin pitkälle että ehdottaa kokonaista rakastajien armeijaa.

Useita Platonin ja Ksenofonin teoksia kääntänyt Henry Graham Dakyns uskoi, että Platon tunsi Ksenofonin teoksen ja että se vaikutti häneen omaan versioonsa pidoista. Silti läpi 1900-luvun suurin osa tutkijoista piti Ksenofonin viittausta rakastajien armeijaan merkkinä siitä, että Ksenofon oli perustanut teoksensa Platonin teokseen. Myöhemmin tutkijat ovat kuitenkin katsoneet, että Sokrateen pitkä puhe sisältää myöhempiä lisäyksiä, ja siksi mielipiteet ovat jakautuneet sen suhteen, kumpi kilpailevista kirjailijoista kirjoitti ensimmäisenä sokraattisista pidoista.

[muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi

• Ksenofon: Pidot teoksessa Sokrates. Suomennos ja selitykset Pentti Saarikoski. Otava, Helsinki 1960.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Ksenofon: Pidot (Dakynsin käännös, Project Gutenberg) (englanniksi)