Pajut
Wikipedia
| Pajut | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Pajut (Salix) kuuluvat haapojen kanssa pajukasvien (Salicaceae) heimoon. Pajujen suvussa on noin 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Suomessa erilaisia pajulajeja kasvaa noin 20.
Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna (vesipaju). Pajun kuoressa on salisyylihappoa, joka on tulehduskipulääke. Pajut ovat notkeita, ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinki tai bambukin. Useimmista pajuista voidaan valmistaa pajupilli.
Paju versoo uinuvista silmuista ja juurivesoista, ja on siksi vaikea hävitettävä. Perimätiedon mukaan pajukot saadaan katoamaan lopullisesti siten, että katkaistaan ne 7-8 päivää ennen mustaa- eli uuttakuuta[1].
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Lajeja
- Salix pentandra – halava
- Salix fragilis – salava (piilipuu)
- Salix alba – valkopaju
- Salix triandra – jokipaju
- Salix reticulata – verkkolehtipaju
- Salix herbacea – vaivaispaju
- Salix polaris – napapaju
- Salix myrsinites – lettopaju
- Salix glauca – tunturipaju
- Salix glauca subsp. glauca – korvakepaju
- Salix lanata subsp. lanata – villapaju
- Salix lanata subsp. glandulifera – nystypaju
- Salix borealis – outapaju
- Salix cinerea – tuhkapaju
- Salix aurita – ahopaju
- Salix myrtilloides – juolukkapaju
- Salix repens – hanhenpaju
- Salix rosmarinifolia – kapealehtipaju
- Salix arenaria – hietikkopaju
- Salix arbuscula – kääpiöpaju
- Salix hastata – kalvaspaju
- Salix pyrolifolia – talvikkipaju
- Salix lapponum – pohjanpaju
- Salix viminalis – koripaju
- Salix purpurea – punapaju
- Salix daphnoides
- Salix daphnoides subsp. daphnoides – härmäpaju
- Salix daphnoides subsp. acutifolia – huurrepaju
- Salix caprea – raita
- Salix sibirica – hopeapaju
- Salix phylicifolia – kiiltopaju
- Salix myrsinifolia – mustuvapaju
- Salix aurita – virpapaju
