Pajulintu
Wikipedia
| Pajulintu Elinvoimainen |
||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Pajulintu |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Pajulintu (Phylloscopus trochilus) eli uunilintu on Suomen yleisin lintulaji, mutta vaatimattoman ulkonäkönsä ja piileskelevän elämäntapansa ansiosta se ei ole kovin tunnettu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Pajulintu on kellanvihertävä, mahapuoli valkoinen, ja sen tunnistaa selvästi näkyvistä silmäjuovista. Vaaleat, rusehtavat jalat. Nuori lintu on alapuolelta keltainen. Pituus 11–13 cm, siipien kärkiväli 19 cm, paino noin 8–10 g.
Ääni on vieno "hyyit", hieman hempeämpi kuin tiltaltin ääni. Laulu on vieno, surumielinen, haikea säe, joka on rakenteeltaan samantapainen kuin peipon, mutta mollissa.
Vanhin suomalainen rengastettu pajulintu on ollut 5 vuotta 11 kuukautta 17 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen 11 vuoden 9 kuukauden ikäinen yksilö.
Vanhalla pajulinnulla on sulkasato heinä-elokuussa. Sulkasadon kesto on n. 1½ kuukautta. Talvehtimisalueellaan sekä vanhat että nuoret pajulinnut sulkivat täydellisesti, joten keväällä niiden saapuessa Suomeen ei ikäluokkia voi mitenkään erottaa toisistaan.
[muokkaa] Levinneisyys
Pesimisalueina Pohjois- ja Keski-Eurooppa ja Aasia. Euroopassa arvioidaan olevan 40 miljoonaa paria. Suomessa pesii koko maassa 8–13 miljoonaa paria, ja pajulintu on Suomen runsain pesimälintu. Talvehtimisalueena on Saharan eteläpuolinen Afrikka ja Arabian niemimaa. Syysmuutto tapahtuu elo-syyskuussa, viimeisiä tavataan vielä lokakuun puolivälissä. Keväällä ensimmäiset saapuvat huhtikuun lopulla ja pääjoukot toukokuun puolivälin jälkeen.
[muokkaa] Elinympäristö
Kaikenlaiset metsät, joissa on seassa lehtipuita ja riittävästi suojaavaa aluskasvillisuutta. Myös pensaikot, puutarhat ja pihat ulkosaaristoa myöten.
[muokkaa] Lisääntyminen
Tekee uunimaisen pesänsä maahan, tavallisesti mättään tai kannon kupeeseen. Muninta alkaa Etelä-Suomessa touko-kesäkuun vaihteessa. Munii 5–7 valkoista, pilkukasta munaa, joita naaras hautoo 12–14 päivää. Poikaset alkavat lentää 14–18 päivän ikäisinä. Pesii yleisesti kaksi kertaa kesän aikana.
[muokkaa] Ravinto
Pääasiallisesti hyönteissyöjä, mutta myös marjat ja hedelmät maistuvat.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Tiainen, Juha 1981: Pajulinnun postnuptiaalisen sulkasadon alkamisen ajoittuminen suhteessa pesintään. - Ornis Fennica 58:56-62.
