Oli ennen onnimanni
Wikipedia
Oli ennen onnimanni on suomalainen ja karjalainen kalevalamittainen lastenloru. Lorussa luetellaan sanoja, joista osa tarkoittaa jotakin, ja osa joko ei tarkoita mitään, tai niiden tarkoitusta ei enää tiedetä. Lorusta on monta versiota, joissa luetellut sanat poikkeavat toisistaan. Kaikki versiot alkavat kuitenkin sanoilla "oli ennen onnimanni". Loru säilyi suullisena kansanperinteenä, kunnes siitä taltioitiin versioita kirjalliseen muotoon 1800-luvun ja vielä 1900-luvun alun kansanperinteen keruussa.
Lorujen avulla lapset ovat opetelleet puhumaan ja muistamaan. Onnimanni-lorulla kuitenkin arvellaan olleen muunkinlaista merkitystä, vaikka ei tiedetäkään mitä. Lorun sanat ovat arvoitukselliset. Ei tiedetä edes, mikä on onnimanni. Lorua on arveltu alun perin loitsuksi. Monissa loruversioissa esiintyy esimerkiksi kirjokansi, joka on usein taivaankannen synonyymi. Täydellisimmin säilyneissä vienalaisissa versioissa lorun loppuun kuuluu lyhyt kertomus, jossa punotaan punaista köyttä, rautaköyttä, jolla meren sivut sidotaan, jotta meri pysyisi tyynenä. Eräässä runossa mukana on myös maailmanpuu.
[muokkaa] Esimerkki
Tämä loru on tallennettu vuonna 1911 Vuonnisen kylästä, Vienasta. Tätä pidetään yhtenä täydellisimmistä.
- Olin ennen Onńimanńi,
- Onńimannist' ol'i malokki,
- Malokist' ol'i maitopyörä,
- Maitopyöräst' ol'i pöpelö,
- Pöpelöst' ol'i pöyrikki,
- Pöyrikist' ol'i rimanto,
- Rimannost' ol'i rissinsolki,
- Rissinsolest' ol'i solokki,
- Solokist' oli sormikinnas,
- Sormikintaast' oli kipuri,
- Kipurist' oli kirjokansi,
- Kirjokannest' oli kirikki,
- Kirikist' oli nuoret miehet,
- Nuoret miehet naimattomat,
- Vielä viinan juomattomat,
- Tupakin polttamattomat,
- Punotah punasta köyttä,
- Rautaköyttä rahnikoijah,
- Millä meren sivuja sivelläh,
- Kannanlasta koakutellah,
- Jotta meri tyynenä pysyisi,
- Kannanlapsi kaunehena.
- Siitä pääsöö yks' pitkä pilvi,
- Pilvess' on pität pisarat,
- Pisariss' on loajat lammit,
- Lammiss' on veno punańi,
- Venosess' on nel'jä neittä,
- Koko kolme morsianta.
- Sielä kasvo kaunis tammi,
- Yleni vihanta virpi,
- Pietti pilvet nousomasta,
- Päivät kaikki paistamasta,
- Kuutamat kumottamasta.
Toinen tunnettu versio menee:
- Oli ennen Onnimanni,
- Onnimannista matikka.
- Matikasta maitopyörä,
- maitopyörästä pytikkä.
- Pytikästä pöytäristi,
- pöytärististä ripukka.
- Ripukasta rintasolki,
- rintasoljesta sopukka.
- Sopukasta Suomen kirkko,
- Suomen kirkosta kipukka
- Kipukasta kirjanmerkki,
- kirjanmerkistä meteli.
- Metelistä meidänherra
- meidänherrasta hevonen.
- Hevosesta heinäkenkä
- heinäkengästä kekäle.
- Kekäleestä kenkäraja,
- kenkärajasta rapukka.
- Rapukasta raidanhaara
- raidanhaarasta harakka
- Harakasta hangonvarsi
- hangonvarresta vatukka.
- Vatukasta vallesmanni,
- vallesmannista matikka.
- Matikasta maitopyörä,
- maitopyörästä pytikkä.
- Pytikästä pöytäristi,
- pöytärististä ripukka.
- Ripukasta rintasolki
- rintasoljesta sopukka.
- Sopukasta Suomen kirkko,
- Suomen kirkosta kipukka.
- Kipukasta kirjanmerkki
- kirjanmerkistä meteli.
- Metelistä meidänherra
- meidänherrasta HERÄTYS!
Jälkimmäisessä runossa säkeissä vaihtelee nelitavuinen yhdyssana sekä kolmitavuinen sana vuorotellen niin, että parillisissa säkeissä ensimmäisenä on nelitavuinen ja toisena kolmitavuinen sana, ja parittomissa säkeissä päinvastoin. Mikäli säe alkaa kolmitavuisella sanalla, seuraava nelitauinen sana alkaa kolmitavuisen sanan ensitavulla. Mikäli taas säe alkaa nelitavuisella yhdyssanalla, seuraava kolmitavuinen sana alkaa yhdyssanan toisen osan ensitavulla.
