Nibelungein laulu
Wikipedia
Nibelungein laulu (Nibelungenlied) on saksalainen kansaneepos, joka on sepitetty 1100-luvun lopulla keskiyläsaksan murteella. Eepoksen päähenkilöitä ovat Siegfried, lohikäärmeen tappaja, tämän vaimo Kriemhild sekä kuningatar Brynhild.
Nibelungein laulu on sankaritaru, jossa yhdistyvät historialliset tapahtumat, myytit sekä pakanalliset ja kristilliset ainekset. Runoelmasta on olemassa kaksi alkuperäistä käsikirjoitusta, kummatkin noin vuodelta 1200.
Nibelungein laulu jakautuu 39 "seikkailuun" ja käsittää 2 240 säkeistöä, kussakin 4 sesuuran jakamaa, parittain loppusointuista (jambi-)säettä, joista viimeisen loppupuoli on yhtä runojalkaa muita pitempi.
Nibelungein laulun juoni on germaaneille yhteistä muinaistarustoa, joka näyttää omaksuneen historiallisia aineksia kansainvaellusten ajalta. Runoelmassa esiintyy todellisia valtakuntia ja henkilöitä, muun muassa Attila. Aihepiiriltään se muistuttaa myös muinaisskandinaavista Runo-Eddaa.
Eepos kertoo ensimmäisessä osassaan Siegfriedin nuoruudesta. Siegfried surmaa lohikäärmeen ja anastaa nibelungein kirotun aarteen lohikäärmeen vartioimasta luolasta. Myöhemmin hän kosii Burgundin kuninkaan Guntherin sisarta Kriemhildiä ja voittaa näkymättömänä Guntherille Isenlandin sankarillisen kuningattaren Brynhilden. Sen jälkeen kerrotaan Siegfriedin ja Kriemhildin onnellisesta avioliitosta ja lopuksi Siegfriedin murhasta, jonka Hagen tekee Brynhilden yllytyksestä. Brynhild on saanut tietää, että Siegfried onkin hänen oikea voittajansa, ja haluaa kostaa petoksen. Toinen osa kertoo Kriemhildin avioliitosta Etzelin (Attilan) kanssa ja Siegfriedin murhan kostosta, jonka Kriemhild toteuttaa Attilan hovissa.
Nibelungein laulu on innoittanut useita taiteilijoita. Se on aiheena esimerkiksi Richard Wagnerin oopperasarjassa "Nibelungin sormus". Fritz Lang teki vuonna 1924 Nibelungein lauluun pohjautuvat elokuvat "Siegfriedin kuolema" ja "Kriemhildin kosto".
Nibelungein laulu on käännetty suomeksi vuonna 1934.
