Mustaviklo
Wikipedia
Mustaviklo | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Mustaviklo on arktinen lintu, jonka lisääntymisalueisiin kuuluvat Fennoskandia ja Pohjois-Aasia. Lintu talvehtii Välimerellä ja eteläisessä Aasiassa yleensä suolattoman veden äärellä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Linnun pituus on 30 cm, paino 100-230 g ja siipien kärkiväli 60-65 cm. Juhlapukuinen vanha lintu on musta, siivet ja takaselkä valkopilkulliset ja yläperä on valkoinen. Nokka on pitkä ja ohuehko, ja alanokan tyvi on punainen. Koivet ovat pitkät ja mustat. Nuori lintu muistuttaa punajalkavikloa, mutta vatsapuoli on poikkijuovainen. Vanha lintu on talvipuvussa hyvin vaalea, ja sen koivet ovat punaiset.
Kutsuääni on hyvin tyypillinen, iskevän luja "tjy-it". Laulaa soidinlennossa hieman yksitoikkoista mutta kaunista säettä.
Vanhin suomalainen rengastettu mustaviklo on ollut 8 vuotta 7 kuukautta vanha. Se on samalla Euroopan vanhin mustaviklo.
[muokkaa] Esiintyminen
Fennoskandian pohjoisosat sekä Pohjois-Venäjä aina Tshuktshien niemimaalle saakka. Suomessa pesii 15,000–20,000 paria Lapissa. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Päiväntasaajan eteäpuolella Afrikassa. Keväällä mustaviklot saapuvat hyvin täsmällisesti toukokuun alkupäivinä. Syysmuutto alkaa jo kesäkuussa, jolloin naaraat lähtevät etelään. Koiraat ja nuoret linnut muuttavat heinä-elokuussa.
[muokkaa] Elinympäristö
Vetiset ja rimpiset aapasuot. Muuttoaikoina ja talvehtimisalueilla liete- ja vuorovesirannoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Pesä sijaitsee tavallisesti metsässä joidenkin kymmenien tai satojen metrien päässä suolta. Naaras munii 4 munaa maakuoppaan, ja hautoo niitä ensimmäiset viikot. Muuttovire voittaa kuitenkin hautomishalut, ja noin viikkoa ennen kuoriutumista naaras lähtee muutolle. Koiras suorittaa hautomisen loppuun ja huolehtii myös poikasista. Haudonta-aika lienee runsaat 3 viikkoa.
[muokkaa] Ravinto
Selkärangattomat: hyönteiset, hämähäkit, nilviäiset, äyriäiset. Ruokailee vesirajassa tai vedessä, joskus jopa uiden.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Hildén, Olavi 1979: Mustaviklon kevät- ja syysmuuton ajoituksesta. - Ornis Fennica 56:18-23.