Murrosikä
Wikipedia
Ihmisen ikäkaudet
Murrosikä eli puberteetti on ihmisen kehityksessä vaihe, jossa saavutetaan sukukypsyys. Murrosiän aiheuttavat muutokset johtuvat hormonien erityksessä ja ne käynnistyvät gonadotropiinien erityksestä. Murrosiälle on ominaista nopea pituuskasvu, sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittyminen ja usein henkinen ailahtelevuus. Murrosikä saattaa aiheuttaa aggressiivisuutta. Murrosikä alkaa noin 10–15 vuoden ikäisenä. Murrosikä alkaa tytöillä tavallisesti hieman aiemmin kuin pojilla.
Murrosikää aikaisempi vaihe on niin sanottu latenssi vaihe, eli tasaisen kasvun vaihe, Noin 6-11 vuotiaana tytöillä. Pojilla tämä tasaisen pituuskasvun vaihe kestää luonnollisesti tyttöjä noin pari vuotta pidempään.
Tyttöjen murrosikä alkaa keskimäärin noin 9–13-vuotiaana, joillakin harvoilla tosin jo 8-vuotiaana, kun aivolisäke alkaa erittää gonadotropiineita, joita ovat FSH ja LH. Tämä saa sukupuolirauhaset tuottamaan sukupuolihormoneita ja sukusoluja. FSH käynnistää kantasolun kypsymisen munasarjassa munasoluksi. Kantasolun ympärille muodostuu munarakkula, joka erittää rakkulahormonia eli estrogeeniä. LH saa valmiin munasolun irtoamaan munasarjasta (=ovulaatio) ja munarakkula muuttuu keltaiseksi keltarauhaiseksi. Se alkaa erittää keltarauhashormonia eli progesteronia. Estrogeeni ja androgeeni saavat aikaan sekundaarsiset sukupuoliominaisuudet.
Pojilla murrosikä alkaa noin pari vuotta myöhemmin, noin 12-13 vuotiaana (joillakin vasta 14-vuotiaana ja toisilla jo 11-vuotiaana), ja alkaa samalla tavalla kuin tytöillä. Gonatropiinien eritys käynnistää siittiörauhasten eli kivesten kehittymisen, siittiöiden muodostuksen ja testosteronin erittymisen kiveksistä. Testosteroni ja androgeeni saavat aikaan sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien alkamisen.
Murrosiässä tapahtuu myös henkistä kasvamista. Murrosiässä nuorelle tulee omaa tahtoa. Murrosikä on mielipiteiden ehdottomuuden aikakautta. Murrosiässä nuori etsii rajojaan. Tytöillä tunteiden myllerrys ja kapinointi ilmenee keskimäärin eri lailla kuin pojilla murrosiässä. Tytöillä murrosiän kapinointi vanhempia kohtaan on usein hiukan myrskyisämpää. Sekä poikia,että tyttöjä askarruttaa etenkin oma miehisyys tai naiseus , identiteetti ja oma paikka yhteiskunnassa.
Monilla murrosikäisillä unen tarve lisääntyy hiukan. Murrosikäisen olisikin hyvä pitää huolta, että hän saa riittävästi unta. Monia murrosikäisiä onkin vaikea saada ylös sängystä esimerkiksi kouluaamuina.
[muokkaa] Sukupuolihormonit
Sukupuolirauhasiin vaikuttavia hormoneja ovat gonadotropiinit, FSH eli follikkeleita stimuloiva hormoni ja LH eli luteinisoiva hormoni, jotka erittyvät aivolisäkkeestä. Gonadotropiinin vaikutuksesta sukupuolirauhaset alkavat tuottaa sukupuolihormoneita ja sukusoluja. Kaikilla ihmisillä on molempien sukupuolien hormoneita, mutta eri suhteessa. Tästä johtuu, että sukupuolihormonien suhteellisen määrän muutos saa aikaan myös muutoksia sekundaarisissa sukupuoliominaisuuksissa. Anaboliset stereoidit eli keinotekoiset miessukupuolihormonit saavat naisen äänen madultumaan ja parran kasvamaan. Myös miehillä keinotekoiset miessukupuolihormonit voivat aiheuttaa häiriöitä. Muun muassa siittiöiden tuotanto voi lakata.
[muokkaa] Sekundaariset sukupuoliominaisuudet
Sekundaarisia eli toissijaisia sukupuoliominaisuuksia ovat kaikki muut kuin primaariset ominaisuudet, joita ovat sukupuolielimet. Sekundaariset sukupuoliominaisuudet syntyvät samoihin aikoihin sukukypsyyden saavutuksen kanssa. Tytöillä rintojen kasvu alkaa, alapäähän tulee häpykarvoitusta, kainalokarvat alkavat kasvaa, hiki alkaa haista ja kuukautiset alkavat. Pojilla tulee peniksen ympärille karvoitusta, ääni madaltuu (äänenmurros) aataminomenan kasvun myötä, kainalokarvat kasvavat ja hartiat levenevät sekä hiki alkaa haista.
Tytöillä muutokset tapahtuvat melko samanaikaisesti, lukuun ottamatta kuukautisia, jotka tulevat noin pari vuotta murrosiän alkamisesta. Yleensä tytöillä ensimmäisenä alkaa nännien aristus, hien hajun muutokset, mitä seuraa rintojen kasvu( n. 4-6 luokkalaisilla, ensimmäisillä jo luokalla 3. Hiki alkaa haiskahtaa ensimmäisenä). Nykyään tytöillä rinnat aloittavat kasvamisensa noin hiukan ennen 11-vuoden täyttöä eli vielä 10-vuotiaana, ja kuukautiset tulevat noin 12-13- vutiaana, nopeimman murrosikäkehityksen loputtua (6-7 luokkalaisena) . Pituuskasvu on tytöillä murrosiässä suurimmilaan noin 11-12 vuoden iässä, mutta joillain aikaisemminkin. Tytöillä pituuskasvu pysähtyy noin 15-vuotiaana, joillakin aikaisilla kehittyjillä jo 13-vuotiaana. Murrosiän fyysiset muutokset tulrvat luokan ensimmäisille tytöille jo 3-4 luokkalaisina. Kuudennellä luokalla yleensä suurimmalla osalla on puberteetti käynnistynyt.Työillä muutosten erot ovat suurimmillaan noin viidennellä luokalla. Tällöin osa tytöistä on vielä ihan pikkutyttöjä, kun taas osalla ovat kuukautiset jo alkaneet, ja pituutta on 160 cm.
 |
Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tyttöjen varhainen kypsyminen on täysin biologisesti normaali ilmiö, samoin kuin poikien huomattavasti myöhempi murrosikä. On täysin normaalia että perheessä on esimerkiksi murrosikäinen 12 vuotias tyttö, joka on jo melkein äitinsä pituinen ja 10 cm pidempi sekä paljon kehittyneempi, kuin tämän 14-vuotias isoveljensä, jolla murrosikä on vasta juuri alkanut. Mutta luultavasti kuitenkin kahden vuoden päästä pituuserot ovat kääntyneet pojan murrosiän myötä toisinpäin.
Kun menemme tältä viidenneltä luokalta, jolloin tytöt kokevat muutoksia pari vuotta eteenpäin, saavumme siihen aikaan kun yläkouluikä alkaa. Tämä aika on tavallisesti sitä aikaa jolloin tavallisesti tyttöjen ja poikien kehityserot ulkoisesti katsottuna suurimmillaan, samoin poikien keskinäiset erot. Tässä vaiheessa monet tytöt ovat ruumiillisesti jo lähes aikuisiksi kehittyneitä, kun taas pojat näyttävät tässä vaiheessa olevan kuin eri maailmasta kuin tytöt. Monesti 7.-luokkalaiset tytöt sulautuvat melko hyvin 9.-luokkalaisten tyttöjen sekaan, heillä on kuitenkin hiukan lapsellisemmat kasvojen piirteet, kuin 9-luokkalaisilla. mutta 7.-luokkalaiset pojat ovat kääpiöitä verrattuna 9.-luokkalaisiin poikiin.
Pojilla muutokset tapahtuvat keskimäärin kolmessa vaiheessa:
- 1. Varhaisvaihe (ikä noin 11-14 -vuotias),
- 2. kasvun kiihtynein vaihe (ikä noin 12-16 -vuotias),
- 3. vahvistuminen, ja myöhäismuutokset (ikä noin 14-20+ vuotias).
Pojilla murrosikää alkuvaiheessa ei voi huomata ulkoapäin, jollei poika riisuudu. Aluksi muutokset tapahtuvat vain genitaalien alueella, eli noin vuoden verran ( n.6-7 luokkalaisena). Seuraavassa vaiheessa monesti tulee kasvupyrähdysvaihe, sekin kestää ainakin vuoden tai kaksi (7-9 luokkalaisena). Kasvu on pojilla suurimmillaan noin 13 ja puoli ja 15 ja puoli -vuotiaana, riippuen yksilöstä. Äänenmurros tapahtuu yleensä toisessa vaiheessa (yleensä n. 7-8 luokilla). Viimeiseksi käynnistyy pisin vaihe, eli vahvistumisvaihe, jolloin pojan keho vahvistuu ja saa karvoitusta. Tällöin pojalle kasvaa esimerkiksi parta, rintakarvat ja lihaksisto vahvistuu. Tämä vahvistumisvaihe jatkuu monilla vielä kasvun pysähdyttyäkin, mikä tapahtuu pojilla noin 18 vuoden iässä ( Tällöin pojat ovat usein lukiossa, tai ammattikoulussa).
Monilla pojilla esiintyy murrosiän aikana gynekomastiaa, eli rintarauhasen aristusta, ja ehkä sen suurenemistakin. Tällöin pojan nännin tai molempien alle ilmaantuu aristava tai aristavat kyhmyt. Tämä ilmiö on normaalia ja ohimenevää. Se johtuu todennäköisesti murrosiässä heittelevästä testosteroni-estrogeeni -suhteesta pojan veressä.
Sekä tytöillä että pojilla muutosten alkamisikä vaihtelee keskiarvoista noin 2 vuotta kumpaakin suuntaan.
