Mongolidi

Wikipedia

	Tämän artikkelin tai osion paikkansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli kaipaa tarkistamista.
	Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tämä artikkeli koskee ihmistyyppiä mongolidi. Sana mongoloidi voi myös tarkoittaa downin syndroomaa sairastavaa.

Mongolidi on Aasian yleisin ihmisrotu tai antropologisten ihmistyyppien yläryhmä, joka on tärkeässä roolissa myös Amerikan alkuperäisväestön alkuperässä. Pääasiallisia mongolidien asuma-alueita ovat Aasian keski- ja itäosat. Tuntomerkkeinä on pidetty keltaisensävyistä ihoa, mustia, suoria hiuksia, heikkoa karvoitusta, tummia silmiä, leveitä ja litteitä kasvoja, leveähköä nenää, lyhyitä raajoja sekä silmän yläluomen muodostamaa 'epikanthusta' ("mongolipoimu").

On ehdotettu, että mongolidinen ihmistyyppi kehittyi tuhansien vuosien aikana keski-Aasiassa jokseenkin suppealla alueella. Sitä muokkasi ehkä kylmä ja karu ilmasto, joka suosi lyhyitä raajoja ja nenää, ja mahdollisimman pyöristyneitä muotoja. Ratsatustaidon ja paimentolaisuuden kehittymisen ja mahdollisesti ilmastonmuutoksen myötä alueen ihmisten ravinto ja liikkuvuus paranivat huomattavasti, ja ihmistyyppi alkoi ehkä nopeasti levitä. Sittemmin mongolidinen ihmistyyppi on levinnyt laajalle Aasiassa, syrjäyttäen muita ihmistyyppejä tai sekoittumalla näiden kanssa.

Mongolidista ihmistyyppiä on levinnyt merkittävissä määrin myös länteen, esimerkiksi Tšingis-kaanin valloitusten myötä. Mongolidista ihmistyyppiä on kulkeutunut muun muassa Lähi-itään ja osiin Venäjää.

Jotkut tahot ovat sitä mieltä, että länsieurooppalaisten asiaattiset piirteet olisivat tätä varhaisempaa perua, eli ne edustaisivat pääosin mongolidista ihmistyyppiä edeltänyttä aasialaisuutta.

Amerikan intiaanit polveutuvat "esimongolidisista roduista", joiden epäillään saapuneen mantereelle Beringinsalmen kautta. Intiaanit jaetaan yleensä vielä kahteen alatyyppiin: pohjois- ja eteläintiaaneihin, joista pohjoisintiaanit ovat pitkiä ja jänteviä, kun taas eteläintiaanit lyhyempiä. Eteläintiaaneihin on saattanut lisäksi sekoittua alueella mahdollisesti aikaisemmin asuneita tyynenmeren ihmisiä. Intiaanien mongolidiset piirteet ovat usein heikkoja, esimerkiksi mongolipoimu saattaa puuttua joiltakin täysin.

Amerikan mantereen pohjoisissa osissa ja Grönlannissa elävät eskimot ovat läheisempää sukua Aasian mongolideille kuin intiaaneille, koska on arvioitu, että ne ovat tulleet Amerikkaan vasta mongolidirodun syntymän jälkeen.

Mongolidit on jaettavissa alaryhmiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty eräs aiemmin käytössä ollut mongolidien alaryhmien luokittelutapa. Myös veriryhmien esiintymistiheyksiä on esitetty. Lisäksi on esitetty pääkallon leveyden ja pituuden suhde. Levinneisyysalueella tarkoitetaan aikaa ennen siirtomaakauden alkua.

Rotu	Päälevinneisyysalue	Keskipituus (cm)	Hiukset/silmät	Kasvot	Nenä	Pääkallon indeksi (muoto)	A	B	O	Rh-ryhmät D	MN-ryhmät M
Pohjoiset m.	Sisä-Aasia (Mongolia, Tiibet)	pieniä, lyhytraajaisia	tumma, suora tukka	tyypilliset mongoliset piirteet	litteä	85	15-25	25-30	50-60	100	55-65
Kaakkoiset m.	Kiina, Japani, Kaakkois-Aasia	pienikokoisia	tumma, suora tukka	vähemmän tyypilliset mongoliset piirteet	litteähkö	79-85	15-30	15-25	55-65	97-100	55-65
Amerikkalaiset m.	Grönlanti, Pohjois- ja Etelä-Amerikka	vaihtelee suuresti	tumma, suora tukka	leveä	voi olla korkea ja voimakas	vaihtelee suuresti	0-55 (A2: 0)	0-6	65-100	100	75-90

[muokkaa] Suomalaisten väitetty suhde mongolideihin

Pääartikkeli: Suomalaisten alkuperä

Suomalaisia on pitkälle 1900-luvulle pidetty osittain tai kansanomaisissa käsityksissä jopa kokonaan mongolidisen ihmistyypin edustajina esimerkiksi laajalti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Esimerkiksi uusnatsit monissa maissa edelleen pitävät suomalaisia mongolideina.

Geenitutkimus on kuitenkin asettanut näkemykset suomalaisten mongoliperimästä ahtaalle. Suomalaisten geenistö on valtaosaltaan eurooppalainen, tosin eristäytyminen ja pullonkaula- ja perustajavaikutukset ovat loitontaneet sitä jonkin verran tiiviimmin toisilleen sukua olevista keski-eurooppalaisista. Suomalaiset kuuluvat erään määritelmän mukaan Euroopan sisempään periferiaan. Ulompaan reuna-alueeseen kuuluvat esimerkiksi maantieteellisesti vielä eristyneemmät islantilaiset, sardinialaiset ja kreikkalaiset, saamelaisten ollessa ehkä vielä kauempana.

Eräs harvoista suomalaiset mahdollisesti mongolideihin yhdistävistä perinnöllisistä piirteistä ovat mieheltä pojalle periytyvien miessukulinjojen niin kutsutut "arktiset tekijät", joiden alkuperästä tai leviämissuunnasta ei kuitenkaan ole varmuutta. Niitä on vain eräillä pohjois-Siperian kansoilla, jotka eivät ole mongolidisimpia. Mahdollinen yhteys näihin pohjoisiin aasialaisiin koskee vain osaa suomalaisten alkuisistä, eikä kaikilla miehillä ole näitä arktisia tekijöitä.

Myöskään arkeologisista tutkimuksista tai historiasta ei löydy merkkejä erityisestä asutusaallosta Aasiasta Suomeen.

Fyysinen antropologia vihjaa suomalaisten ja ruotsalaisten muistuttavan päänmuodoltaan muita eurooppalaisia läheisemmin Euroopan varhaisen nykyihmistyypin edustajia cro-magnonin ihmisiä. Syynä tähän voi olla se, että muiden Euroopan alueiden ihmistyyppi on muuttunut enemmän.